Kirjoitin blogissani syyskuussa 2009, että lama ei ole vielä ohi, vaan pahin on vielä edessä. Kuinka ollakaan, lama ei ole vieläkään ohi ja pahin on edelleen edessä.
Poliitikot ovat ostaneet vippaskonsteilla jatkuvasti lisää aikaa tuossa kirjoituksessani mainitsemien kriisin todellisten syiden ratkaisemisen sijasta ja näin tehdessään ovat pahentaneet tulevaa, väistämätöntä korjausliikettä. Kuplan ei ole annettu puhjeta, vaan siihen on puhallettu yhä lisää kuumaa ilmaa, kuten olenkin ennustanut.
Lopullinen ratkaisu alkaa kuitenkin häämöttää. Euroopan tuoreimmat poliittiset käänteet - siis Ranskan ja Kreikan vaalit - todennäköisesti antavat vauhtia eurobondihaaveille, siis tuolle vihoviimeiselle vippaskonstille, jonka jälkeen oljenkorsia ei enää ole, vaan kupla pääsee vihdoinkin tyhjentymään. Silloin kolme vuotta sitten maalaamani kuvat massatyöttömyydestä ja asuntojen hintojen romahtamisesta ovat todellisuutta, kun vuosikymmenien saatossa velkaantumalla tehty pääoman syöminen ja tuhoaminen paljastuvat koko kauheudessaan.
Vaikka en usko poliittisiin ratkaisuihin, enkä varsinkaan suomalaiseen valtaa pitävään poliitikkokaartiin, heillä olisi vielä nyt mittaamattoman arvokas paikka yrittää pelastaa mitä pelastettavissa on. Kansainväliset sopimukset todennäköisesti ovat poliittista realiteettia, jota emme voi paeta, mutta jotain erittäin hyödyllistä voisimme kotimaassa ihan omin voimin tehdä.
Seuraavilla toimilla emme voi tulossa olevaa massatyöttömyyttä ja yleistä köyhtymistä kokonaan välttää, mutta niitä voidaan lieventää ja lyhentää merkittävästi, jos toimet toteutetaan ajoissa - eli nyt. (En tosin pidättele hengitystäni.)
1. Työehtosopimusten yleissitovuuden lakkauttaminen
Yleissitovat työehtosopimukset eivät paranna työllisyyttä, vaan parantavat työllisten työehtoja työtaistelutoimenpiteiden uhalla. Tämän voinevat kaikki myöntää. Käytännön seuraus tästä on se, että työn teettäminen on kalliimpaa ja riskipitoisempaa, jolloin yrittäjillä on varaa työllistää vähemmän. Yleissitovien työehtosopimusten vallitessa työttömyys on suurempaa kuin ilman yleissitovuutta. Yleissitovuuden lakkauttaminen ei tarkoita kaikkien työehtosopimusten tai edes ammattiyhdistysten neuvottelemien työehtosopimusten katoamista, vaan ainoastaan työntekijöiden ja työnantajien valinnan- ja neuvotteluvaran sekä työmarkkinoiden joustavuuden lisääntymistä ja sitä kautta työllisyyden paranemista.
2. Yhteistoimintamenettelyn lakkauttaminen
Myös raskaan yt-menettelyn edellyttäminen lisää työttömyyttä, sillä se tekee palkkaamisesta suuren riskin. Koska yt:t ovat pitkät ja raskaat, yritysten ongelmat kasautuvat ennenkuin niihin ryhdytään. Fire at will vähentäisi työllistämisen riskejä ja joustavoittaisi yritysten toimintamahdollisuuksia, kummankin seurauksen johtaessa työllistymismahdollisuuksien lisääntymiseen.
3. Työnantajamaksujen poistaminen yksityishenkilöiltä ja yksityisyrittäjiltä
Miksi yrittää paikata ongelmaa jollain hassulla kotitalousvähennyksellä, kun voi poistaa itse ongelman? Jopa pienimuotoinen työllistäminen on luvattoman kallista: työntekijän käteen jäävä ansio on suhteettoman pieni työnantajan maksamiin kokonaiskustannuksiin, jolloin pienemmät hommat kannattaa ennemmin tehdä itse, teettää pimeästi tai jättää tekemättä. Suuresta määrästä pieniä hommia kertyy suuret määrät työtä.
4. Yrittäjyyden esteiden poistaminen
Vaikka yrittäjäksi ryhtyminen on Suomessa kansainvälisesti tarkastellen melko helppoa, on edessä silti melkoinen pykäläviidakko, tarpeettomista riskeistä puhumattakaan. Yrittäjyyteen kannustavista ja heitä haikailevista poliitikkojen korupuheista olisi siirryttävä tekoihin ja muun muassa lopetettava yrittäjien pakolliset eläkevakuutukset, yritykseen takaisin sijoitettujen voittojen verotus, yritystuet ja starttirahat, aiemmin epäonnistuneiden yrittäjien rankaiseminen ja muut eläväisen yrittäjäkulttuurin esteet.
* * *
Ja niin edelleen. Tarkkaavainen lukija varmasti löytää punaisen langan mainituista toimista ja pystyy jatkamaan listaa itse.
Valtion näkökulmasta osa mainituista ja vastaavista toimista ovat tietenkin kustannuksia, kun esimerkiksi vero- ja maksutulot vähenevät. Samalla ne ovat kuitenkin säästöä yksityiselle sektorille eli mahdollisuus investoida ja luoda lisää työpaikkoja, kuluttamisesta puhumattakaan.
Toki valtion olisi aiheellista karsia myös kulujaan vähentyneiden tulojensa (vaikka ne eivät lopulta vähentyisikään) kattamiseksi. Hyviä aloituskohteita olisivat muun muassa maataloustukien lopettaminen, TE-toimistojen lopettaminen, kuntien valtionosuuksien (ja samalla kuntien lakisääteisten tehtävien) lopettaminen, ansiosidonnaisen työttömyysturvan lopettaminen ja niin edelleen.
Ehdottamani toimet ja säästöt ovat rankkoja, joten en usko niiden toteutumiseen ennenkuin on liian myöhäistä. Ne ovat myös välttämättömiä, joten ne tulevat myös toteutumaan, mutta vasta kun on liian myöhäistä. Jyrki ja Jutta eivät muuten tule olemaan suosittuja lapsille annettavia nimiä tulevaisuudessa.