Wincapita ja ilmastonmuutos

Wincapitasta (a.k.a. Winclub) on kirjoitettu jo paljon ja vieläkin enemmän. Esimerkiksi Octaviuksen ajatukset aiheesta (1, 2) ovat lukemisen arvoisia. Kaikista aiheesta nähdyistä kannanotoista huolimatta onnistuin silti keksimään jotain omaakin sanottavaa, löysin nimittäin yhteyden lempiaiheeseeni eli ilmastonmuutokseen.

Minuakin houkuteltiin mukaan. Luvattiin jopa lainata iso summa rahaa liittymismaksua varten, jos vain lähtisin. Täytyy myöntää, että houkutuksen tunne oli olemassa, vaikka järki sanoikin, että turpaan siinä tulisi, ja jollei tulisi, niin voitetut rahat olisivat ihan oikean rikollisen huijauksen tuloksena joltain muulta pois. Kyseessä oli siis lose-lose -tilanne, voit vain hävitä. (Paitsi tietysti jos rikoksella saatu hyöty ei tuota moraalisia dilemmoja.)

Sen “entäpä jos sittenkin” -tunteen voimaa ei tule väheksyä. Ymmärrän kyllä, jos joku sen tunteen paineen alla murtuu ja lähtee mukaan johonkin, josta järki sanoo ihan muuta. Järjen ääni vain häviää tällaisessa tilanteessa yhtä herkästi kuin pieru Saharaan.

Ihmisissä on sellainen valuvika, että kun todella tahdotaan jotain, niin ollaan helposti valmiita tarttumaan hentoisiinkin oljenkorsiin sen saavuttamiseksi. Meillä ei kuitenkaan ole Lelumaan Niksun Taikatiukua kertomassa meille mikä on väärin ja mikä ei. Meidän on vain opittava yrityksen ja erehdyksen kautta. Wincapitan tapauksessa ihmisten motiivina oli raha ja sillä saatavat asiat, ja useimmille ahneus kostautui ikävällä tavalla. Motiiveja voi olla myös muita, ja tästä pääsemmekin varsinaiseen asiaan.

Jotkut ihmiset pitävät ydinvoimaa ratkaisuna energiaongelmiin ja toivovat sen lisärakentamista. Toiset ovat vuosikymmeniä haikailleet Vuotoksen ja Kollajan altaiden perään. Kolmannet haluavat tuuli- ja aurinkovoiman laajamittaista käyttöönottoa. Neljännet vihaavat citymaastureita ja haluaisivat päästä niistä eroon. Viidensien mielestä tuloerot ovat vakava yhteiskunnallinen ongelma, joka tulisi ehdottomasti ratkaista tulonsiirtoja lisäämällä. Varsin sekalainen seurakunta, eikö vain?

Kaikilla heillä on kuitenkin kaksi asiaa yhteistä. Ensimmäinen on vaikeasti saavutettavissa oleva tavoite, joka on usein verrattavissa winclubilaisen toiveeseen riskittömästä äkkirikastumisesta. Toinen on sama oljenkorsi, nimittäin ilmastonmuutos, ja vieläpä ihmisen aiheuttama sellainen. Se on täydellinen, jopa ihana tekosyy: mediaseksikkyyttä riittää enemmän kuin laki sallii, eikä vastakkaisia mielipiteitä hyväksytä. Se on kuin lahja taivaasta kaikille, joilla on mikä tahansa poliittinen agenda, jonka toteuttamiseen tarvitaan joko veronmaksajien rahoja tai valtiollista pakkokoneistoa.

Tästä syystä Suomen eduskunnasta ei löydy yhtään puoluetta, joka kyseenalaistaisi ilmastonmuutospropagandan. Jokainen puolue ottaa sen avosylin vastaan, koska se on paras saatavilla oleva keino saada omia tavoitteita läpi. Ei haittaa, vaikka muutkin puolueet voivat sen avulla ajaa omia tavoitteitaan. Tärkeintä on, että omille äänestäjille on tarjota yhä uudelleen uusia saavutuksia ja onnistumisia. Vallanpitäjille ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos, oli se sitten totta tai ei, on win-win. Meille muille se on tie orjuuteen.

Ratkaisu ilmastonmuutokseen?

En tiennytkään, että tämän koulukunnan ympäristönsuojelijoita on Suomessa edennyt kunnallispolitiikkaan asti. Valtakunnan politiikasta heitä ei sentään toistaiseksi löytyne. Kuitenkin tämäkin linjaus näyttää siis saavan Suomessakin jalansijaa, maailmallahan tämä on jo tuttu juttu.

Valtiovallan, talouselämän, julkisen sektorin ja yksityisten ihmisten Suomessa pitäisi sopia nyt päättäväisesti ja nopeasti energiankulutuksen, elintason, päästöjen ja väestömääränkin jyrkästä laskusta ainakin seuraaviksi 30 – 50 vuodeksi. Paitsi sivistysvaltion esimerkki muulle maailmalle, tämän toteuttaminen olisi ainut realistinen keino, jolla voisimme edes hiukan hidastaa ilmastonmuutoksen vääjäämätöntä etenemistä. Suomella on entuudestaan kokemusta poikkeusoloista sen lähihistoriassa. Pakkotoimet olisivat nyt vapaaehtoisia, tulevaisuudessa ne tulevat eteen todennäköisesti pakon edessä.

Näin kirjoitti siis muuan Mikaela Vuorio (joskin lihavoinnit omiani), joka on Tuusulan kunnanvaltuuston varavaltuutettu (vihr.) 2005 – 2008, rakennus- ja ympäristölautakunnan varajäsen 2005 – 2008, Elonkehä ry:n hallituksen varapuheenjohtaja 2006 – 2007, sekä Ekovihreät ry:n hallituksen varapuheenjohtaja 2006 – 2007. Viime kunnallisvaaleissa hän sai 73 ääntä.

Relevantti ajankohtaisuus.

Päivitys 9.11.07: Koska tämä aihe on sivuston tilastojen (eli sisääntulleiden google-hakujen) perusteella erittäin suosittu, niin lisätään vielä tuolta Pikkupojan linkkaamasta Elonkehä ry:n sivuilta Vuorionkin kannattaman syväekologian pari teesiä. Loput teesit löytyvät yhdistyksen sivuilta.

4. Ihmiselämän ja kulttuurin kukoistus edellyttää ihmispopulaation
olennaista vähentämistä. Ei-inhimillisen elämän kukoistus vaatii tätä
vähennystä.

8. Niillä, jotka allekirjoittavat edellä olevat kohdat, on velvollisuus
joko suoraan tai epäsuorasti yrittää panna toimeen välttämättömät
muutokset.

Aika kylmäävää tekstiä, ei paljon muuta voi todeta.

Varmuuskopio kommentista

Kirjoitin vaihtelun vuoksi kommentin Ilta-Sanomien keskustelupalstalle. Kommenttini on vastaus ketjun avaajalle, joka ihmettelee seuraavaa:

Voiko ilmastonmuutosta enää pysäyttää?

Seuraan huolestuneena ilmastonmuutoksen etenemistä. Pahoja uutisia tulvii ympäri maailmaa.

Voiko ilmastonmuutosta enää pysäyttää? Mitä tavallinen ihminen voi tehdä?

pohtija

Ja oma kommenttini:

Itse asiassa hyviä uutisia tulvii ympäri maailmaa. Yhä useampi tieteellinen tutkimus puoltaa sitä, että ilmastonmuutos kuuluu tälläkin kertaa valtaosin luonnolliseen vaihteluun. Samalla yhä useampi tuomiopäivän katastrofiennustus osoittautuu vääräksi.

Huonojakin uutisia tietysti kuulee. Esimerkiksi yhä useampi poliitikko ja tavallinen ihminen uskoo varauksettomasti ihmiskunnan syyllisyyteen ja nurkan takana väijyvään ilmastoharmageddoniin. Tavalliset ihmiset luottavat lehdistöön ja poliitikkoihin, joten heidän osaltaan virhe on ymmärrettävissä. Poliitikot puolestaan näkevät ilmastonmuutoksessa tilaisuuden kasvattaa valtaansa, joten heidänkin osaltaan sen voi ymmärtää, joskaan ei hyväksyä. Lehdistö onkin sitten oma juttunsa…

Ilmastonmuutosta ei tarvitse yrittää pysäyttää, koska se myös jää pelkäksi yrittämiseksi. Ihminen on edelleenkin loppujen lopuksi melko pieni tekijä planeetallamme, vaikkakin muihin eläimiin nähden ylivertaisen vaikutusvaltainen. Mutta jos luulemme voivamme hallita luontoa, niin ammattiapu lienee tarpeen.

Yhteenvetona todettakoon, että ilmastonmuutos ei ole enää pitkään aikaan ollut tieteellinen vaan puhtaasti poliittinen kysymys. Tiede yksin ei voi sitä siis enää ratkaista, vaan “totuus” selvitetään aivan muilla kentillä. Toivottavasti tieteelliset tosiasiat vielä joskus pääsevät niskan päälle.

Pasi Matilainen
Hallituksen puheenjohtaja, GreenFree Finland ry
www.greenfree.fi

Kommentin julkaisemista odotellessa… 🙂 Päivitys: Kommentti julkaistiin järjestysnumerolla 57. Pikaisella vilkaisulla näyttäisi, että ainoastaan allekirjoitus pätkittiin pois…

Joissain maissa on fiksuja presidenttejä, miksei meilläkin?

Jahas, tästähän taitaa tulla ihan kunnolla ilmastonmuutosblogi. Tällä kertaa postaan vain linkkivinkin, nimittäin Financial Timesin julkaisemaan Tshekin presidentti Vaclav Klausin kommenttiin: “Vapaus, eikä ilmasto, on vaarassa.”

Presidentti Klaus on aiemminkin kunnostautunut AGW-skeptikkona ja tämä tuoreinkin kirjoitus on täyttä rautaa. Voi kun saataisiin meillekin poliitikkoja, joilla olisi päässä muutakin kuin punaista… Toivossa on hyvä elää!

T3-vero

Taannoisessa vaalikampanjassani kannatin hiiliveroa, eli hiilidioksidipäästöjen verottamista tuotetun määrän mukaan. Nyt toinen Mannin lätkämailan upottaneista tutkijoista, kanadalainen ekonomisti Ross McKitrick, on kehittänyt hiiliveron ideaa pidemmälle ja esittää Financial Postissa sen sitomista trooppisen troposfäärin lämpötilaan.

McKitrick perustelee tätä T3-veroa sillä, että ilmastomallien ja YK:n ilmastopaneelin mukaan ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen näkyisi voimakkaimmin ja nopeimmin juurikin trooppisessa troposfäärissä, eli alimmassa 16-20km paksuisessa ilmakehän kerroksessa kaksikymmentä leveysastetta päiväntasaajan molemmin puolin. Jos siis ihminen kasvihuonekaasuillaan lämmittää ilmastoa niin paljon kuin väitetään, vero nousee pian hyvin korkeaksi. Jos taas ilmastomallit ja YK:n IPCC ovat väärässä, vero pysyy matalana tai ilmaston mahdollisesti viiletessä jopa laskee. Väittelyn molempien osapuolten pitäisi siis pystyä hyväksymään vero.

Lisähyötynä vero aikaansaisi merkittävän kannustimen parantaa yksityistä ilmastontutkimusta. Yrityksille olisi erittäin tärkeää pystyä ennustamaan veron määrä tulevaisuudessa, koska sillä olisi merkittävä vaikutus mm. suuriin investointeihin. Tämän vuoksi yritykset maksaisivat selvää rahaa entistä paremmista ilmastoennusteista. Puhumattakaan tietysti siitä, että jos ihmisen aiheuttama lämpeneminen osoittautuu todeksi (tai alkaa näyttää edes todennäköiseltä), niin yritykset luonnollisesti pyrkivät vähentämään CO2-päästöjään jo ennen veroasteen nousuun lähtöä.

Jos joku, jolla on jonkinlainen kanta ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen, ei jostain syystä halua tällaista uutta veroa, niin kuulisin mielelläni perusteluita. 🙂 Kannattaa tietenkin lukea koko McKitrickin artikkeli ensin. Keskustelua veroehdotuksesta löytyy mm. toisen lätkämailaa kumonneen tutkijan, Steve McIntyren, blogista sekä Mises.orgin blogista.

Lisäys 14:37: Myös pikkupoika odottaa innolla Puolueen reaktiota asiaan. Kyseisen KUV-blogin kommentteihin keksin myös mikä ehdotuksessa mättää: satelliittimittaukset, niistä kun ei eliitti tykkää, näyttävät “vääriä” tuloksia.

Kommentti Pravdaan

Hesarin keskustelupalstalle lähetetyistä kommenteista kannattaa aina tehdä varmuuskopio muualle nettiin, erityisesti jos kommentti koskee ilmastonmuutosta tai monikulttuurisuutta. Tällä tavoin on mahdollista selvittää Hesarin sensorin herkkyyttä. Seuraava kommentti meni kuitenkin läpi sellaisenaan, vaikka ilmastonmuutos tuli mainittua. 😉

CCD ei rajoitu vain Yhdysvaltoihin

Työmehiläisten katoamista laajamittaisesti on tapahtunut myös Euroopassa, eikä kyseessä ole mikään uusi ilmiö. Uutta tosin on se, että asiasta syytetään matkapuhelimia, joita tosin ei silloin 60-luvulla tainnut olla kovin montaa, vaikka mehiläisiä katosi silloinkin, saati 1896, jolloin ensimmäiset joukkokadot on dokumentoitu. Ihan mahdollisesti kyseessä voi olla jokin luonnollinen, pitkän aikavälin säännöllinen tapahtuma, jossa mehiläiset harventavat populaatiotaan.

Oikeastaan ainoa mikä asiassa ihmetyttää on se, ettei siitä ole (vielä) syytetty ilmastonmuutosta.

Kosmista säteilyä

Aamulla oli taas pyöräilyonnettomuus lähellä, kun ajaessani aivan kevyen liikenteen väylän oikeaa reunaa aikeissa kääntyä pian oikealle (suojatien kautta yli), joku pyöräilykypärällinen pyöräilijä tuli täyttä höyryä oikealta ohi niukin naukin mahtuen, huutaen juuri ennen ohitusta “älä käänny” ja ohitettuaan “perrrrkele.”

Myönnettäköön, katsoin vain pikaisesti vasemman olan yli taakse, jolloin tämä pikakiitäjä varmaan jäi sokeaan pisteeseen, mutta lieneekö syynä pyöräilykypärän keräämät kosmiset säteet, jotka pistävät nupin niin sekaisin, että ohitusta on lähdettävä yrittämään oikealta, vaikka vasemmalla on kaksi metriä tyhjää… No, kai se on siitä riskistä huolimatta silti kohta ostettava oma kypärä, eihän sitä tiedä millaisiin kanssapyöräilijöihin sitä kulloinkin törmää.

Enivei, kosmisista säteistä puheenollen, uusimmassa Tieteen Kuvalehdessä oli mielenkiintoinen artikkeli kyseisten säteiden vaikutuksesta ilmastonmuutokseen ja siitä, miten hiilidioksidikauhua kylvävät ilmastomallit eivät edes ota niiden mahdollista vaikutusta huomioon.

Kosminen säteily viilentää Maata

Tanskalainen tutkija Henrik Svensmark on vuosia väittänyt, että kosmisen säteilyn määrän vaihtelut vaikuttavat huomattavasti maapallon ilmaston muuttumiseen. Hänen teoriaansa on yleisesti vastustettu, mutta hän on nyt todistanut sen kokeella.

Valitettavasti netissä ei ole tuon pidempää pätkää artikkelista, mutta voin lähettää halukkaille sähköpostitse lehdestä skannatun pdf-version.

Suolistokaasut ja ilmastonmuutos

Keskisuomalainen on viime aikoina kunnostautunut ilmastonmuutoksen käsittelyssä, ainakin juttujen määrällä mitattuna, jopa siinä määrin että joitakin ihmisiä asia on alkanut jo ärsyttää. Tänäänkin ilmastonmuutosjuttu lehdessä on, vaikkakin tällä kertaa se on suora STT:n uutinen. Siinä puututaan asiaan, josta minä blogasin jo joulukuun ensimmäinen päivä vuonna 2005. Ja ei niin yllättäen, uudemman uutisen tutkijoiden ratkaisu on huonompi kuin toisten tutkijoiden jo toista vuotta sitten esittämä.

Ero on tietenkin siinä, että uudemman uutisen takana on YK:n alaiset tutkijat. Koska he ovat havainneet karjan pierujen aiheuttavan ilmastonmuutosta, he suosittavat vähentämään lihan syöntiä tai ryhtymään kasvissyöjiksi. Tyypillistä punavihreää retoriikkaa: maailmassa on virhe, joten ihmisten on muutettava käyttäytymistään.

Joulukuussa 2005 kirjoitin (englanniksi) itsenäisten brittitutkijoiden tekemästä samasta havainnosta, että pieruissa oleva metaani on 21 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi, ja että karjatalous tuottaa 14% maailman metaanipäästöistä. Heidän ratkaisunsa oli kuitenkin innovatiivisempi, sillä he olivat kehittäneet tekniikan, jolla karjan metaanintuottoa saadaan vähennettyä huikeat 70%! Lisäksi eläinten ruokinnan tehokkuus paranee 10% eli rehua tarvitaan sen verran vähemmän.

Karjatalouden metaanipäästöjen lisäämään ilmastonmuutokseen on siis esitetty kaksi ratkaisua. Punavihreä ihmisten käyttäytymisen muuttaminen ja markkinatalouslähtöinen uusi teknologia. Kumman sinä valitset?

Seuraavaksi YK:n tutkijat varmaankin ehdottavat, että ihmisten tulisi vähentää pieremistä. Metaania sieltäkin tulee. Ja maailma pelastuu!