Sanonko minä mitä pitäisi laittaa täysremonttiin

“Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä (kesk.) kannattaa sosiaaliturvajärjestelmän kattavaa uudistusta,” kertoo YLE. Varsinaiset muutosesitykset – sikäli kun niitä on – ovat kuitenkin lähinnä kosmeettisia, kuten vähimmäisturvan indeksisuojan vahvistaminen. (Mikä tietenkin sinänsä on ihan selviö, ei sosiaaliturvan heikentymisessä vuosi vuodelta inflaation tahdissa ole järkeä.) Seuraava kohta on kuitenkin mielenkiintoisempi.

Hyssälä ihmettelee myös sitä, että sosiaaliturvajärjestelmä ei kannusta vieläkään työn vastaan ottamiseen. Kelan pääjohtajan Jorma Huuhtasen esittämä uudistus olisi Hyssälän mukaan jo paikallaan.

Hyssälä ihmettelee hyvin, tuo nimittäin on yksi nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän suurimpia epäkohtia. Tuloloukut ja muut yksityiskohdat tekevät monesti työttömyyskortissa laiskottelun kannattavammaksi ja vieläkin useammin ainakin houkuttelevammaksi kuin työnteon. Siksi meillä on pieni mutta kasvava vapaaehtoisesti syrjäytyvien joukko. Esimerkiksi moni nuori ei varmasti osaa sitä niin ajatella, mutta jos joskus haluaisikin työllistyä vuosien vapaaehtoisen lekottelun jälkeen, niin ei se sapattikausi välttämättä hirveän hyvältä ansioluettelossa näytä. Toisinsanoen, kylläpäs alkoi kiinnostamaan tämä Huuhtasen uudistusesitys. Millainenhan se mahtaa olla…

Huuhtanen ehdotti sunnuntaina sosiaaliturvajärjestelmän uudistushanketta. Uudistushankkeessa pitää Huuhtasen mielestä ottaa huomioon myös eri toimenpiteiden yhteensopivuus, verotus sekä kannustus työntekoon sen sijaan, että tarkasteltaisiin pelkästään sosiaaliturvan tasoa.

Hyvältä näyttää, kyllä järjestelmän pitäisi nykyistä paremmin kannustaa työntekoon… Vai sunnuntaina tätä on ehdotettu, siksi taisinkin sen missata, kun olin viettämässä vuodenajalle ominaisia juhlapäiviä.

Kelan pääjohtajan mukaan seuraavan hallituksen tulisi varata 500 miljoonaa euroa kiireellisimpiin muutoksiin, joita ovat työmarkkinatuen nostaminen ja toimeentuloetuuksien verotuksen keventäminen.

Tähän väliin sopisikin sitten se ääniefekti, joka tulee kun olet peliautomaatilla tuplaamassa, jännitys tiivistyy ja sitten kosahtaa. Siis Jorma hei?! Kop kop! Työmarkkinatuen nostaminen ja toimeentuloetuuksien verotuksen keventäminen eivät kannusta työntekoon vaan päinvastoin korottavat ja laajentavat tuloloukkuja sekä tekevät työttömyyden entistäkin houkuttelevammaksi ja kannattavammaksi kuin pienipalkkaisen työn!

Jos otetaan lähtökohdaksi vaikkapa tuo 500 miljoonaa euroa ja kannustaminen työntekoon, niin paljon tärkeämpi ja kiireellisempi toimenpide olisi keventää alimpien tuloluokkien tuloverotusta mokomalla puolella miljardilla. Toinen mokoma siihen tarkoitukseen saataisiin, kun leikattaisiin työmarkkinatukea ja toimeentuloetuuksia saman verran. Tuloksena pienipalkkaisista töistä jäisi (hiukan) enemmän käteen ja kortistossa hieman vähemmän. Joku voisi silläkin olla työntekoon kannustavan vaikutuksen.

Ongelmana tässä tietysti on se, että nykyisen hyvinvointivaltion rahoittavat hyvin pitkälle alimmat ja keskimmäiset tuloluokat siitä yksinkertaisesta syystä, että he muodostavat suurimman osan verotettavasta väestöstä. Tästä syystä alimpien tuloluokkien verotuksen keventäminen muuten kuin marginaalisesti on poliittisesti vaikeaa, koska sen pelätään alentavan verotuloja liikaa, jolloin palveluista jouduttaisiin karsimaan entistä kovemmalla kädellä. Kirjoitan toiste miksi tämä pelko on aiheeton.

Poliittinen kompassi

politicalcompass.png

Täytin netissä testin, jonka mukaan olen 88% taloudellisesti oikealla (Economic Left/Right: 7.63) ja 62% sosiaalisesti liberaali/vasemmalla (Social Libertarian/Authoritarian: -2.46). Testistä syntyi myös oheinen kuva poliittisesta sijoittumisestani. Tulos on aika osuva ja melkolailla linjassa aiemmin tekemäni toisen testin kanssa. Tosin jotkin testin kysymykset olivat tälläkin kertaa kovin monitulkintaisia ja hieman epäselviä, mutta eipä kai kukaan täydellistä testiä osaa tehdä… Joka tapauksessa, kyseinen Poliittinen Kompassi -testi löytyy linkin takaa (vain englanniksi).

Mielipidekirjoitus: Puoluetuki lakkautettava

Kirjoitin Keskisuomalaisen pääkirjoituksesta 2.5.2006 tuohtuneena seuraavanlaisen mielipidekirjoituksen kyseiseen sanomalehteen. Ilmoitan tässä, mikäli huomaan kirjoitukseni julkaistun jonain päivänä.

Päivitys 04.05.06: Kirjoitus julkaistiin tämän päivän Keskisuomalaisessa nähdäkseni käytännössä muokkaamattomana.

Lain noudattaminen kohtuutonta?

Pääkirjoituksessanne (KSML 2.5.2006) esitätte, että laillisuudestaan huolimatta Kansan Uutisten myöhästyneen lehdistötukihakemuksen käsittelemättä jättäminen olisi kohtuutonta. Täytyy sanoa, että kummeksun päättelyänne ja sen perusteluita suuresti. Ovatko puolueet lain yläpuolella? Parantaako kansan oikeustajua, jos puolueiden virheitä katsotaan räikeästi läpi sormien, samalla kun lapsenraiskaajat päästetään lievillä tuomioilla, talousrikolliset vielä vähemmällä, mutta ylinopeussakkonsa unohtanut kansalainen istuu tuomion täysimääräisenä kiven sisässä?

Yllytte vieläpä toteamaan, että nykyinen lehdistötuki (ja puoluetuki) on tasa-arvoistava järjestelmä, ja pelkästään jo siksi kannatettava. Näin asia ei kuitenkaan ole. Sidottuna kansanedustajien määrään puolueille kohdistuvat tuet syrjivät voimakkaasti pieniä marginaalipuolueita ja lujittavat vanhojen suurempien puolueiden asemaa. Pienillä puolueilla ei täten ole juurikaan mahdollisuuksia saada ääntään “kuuluviin mahdollisimman tasaveroisesti eri foorumeilla.” Vai eivätkö marginaalimielipiteet mielestänne kuulu toimivaan ja rehelliseen kansanvaltaan? Ylimääräisestä vaalipuoluetuesta ei varmaan tarvitse edes mainita tässä yhteydessä…

Tasa-arvoisessa järjestelmässä jokaiselle rekisteröidylle puolueelle kansanedustajien määrästä (tai niiden puutteesta) riippumatta myönnettäisiin samansuuruinen puoluetuki. Samoin valitsijayhdistykset olisivat oikeutettuja vaalitukeen puolueiden ohella. Tämä tietysti kannustaisi ryhtymään puolue- ja vaalibisnekseen pelkästään ansaitsemistarkoituksessa. Toinen tasa-arvoinen vaihtoehto olisi lakkauttaa puolue-, lehdistö- ja vaalituet kokonaan. Itse olen jälkimmäisen vaihtoehdon kannalla.

Pasi Matilainen
Työläinen, opiskelija, Jyväskylä

Oppitunti sosialidemokratiaan

(Kopioitu Moottoripyora.orgin foorumilta)

Ajatusleikkinä kymmenen henkeä menee joka ilta ulos syömään illallista.

Lasku kaikille yhteensä on 100€. Jos he jakaisivat laskun samassa suhteessa kun maksamme tuloveroa, jako menisi suunnilleen näin: Neljä ensimmäistä – köyhimmät – eivät maksaisi mitään, viides maksaisi 1€, kuudes maksaisi 3€, seitsemäs 7€, kahdeksas 12€, yhdeksäs 18€. Kymmenes – rikkain – maksaisi 59€.

He päättivät jakaa laskun niin. He söivät illallista joka päivä ja tunsivat itsensä suhteellisen tyytyväisiksi. Kunnes eränä päivänä ravintoloitsija päätti antaa heille alennusta. “Koska olette niin hyviä asiakkaita” hän sanoi “saatte 20€ alennusta”. Illallinen kymmenelle maksaisi vastedes vain 80€.

Mutta miten alennus jaettaisiin heidän kesken? 2€ per nuppi? Mutta neljä söi jo ilmaiseksi. Tasan kuuden maksajan kesken ? 3,33€? Ravintoloitsija ehdotti että olisi oikein säilyttää suurin piirtein aikaisempi maksusuhde.

Tulos oli että viides sai syödä ilmaiseksi, kuudes maksoi 2€, seitsemäs 5€, kahdeksas 9€, yhdeksäs 12€ ja kymmenes 52€. Kaikki kuusi saivat alennusta ja neljä ensimmäistä söivät edelleen ilmaiseksi.

Mutta illallisen jälkeen ravintolan ulkopuolella synty kahakka. “Minä säästin vain 1€ kahdestakymmenestä” aloitti kuudes. “Mutta kymmenes tienasi 7€!”

“Aivan” jatkoi viides “Minäkin sain vain 1€. Se on epäoikeudenmukaista, rikas öykkäri sai seitsemän kertaa enemmän kuin minä!”.

“On se niin väärin” jatkoi seitsemäs.” Miksi öykkäri saa 7€ kun minä sain vain 2€?”.

“Hetkinen” huusivat neljä ensimmäistä yhteen ääneen. “Me emme saaneet mitään!”. “Köyhiä riistetään!”. Kaikki yhdeksän vetivät yhdessä kymmenennettä kunnolla turpiin.

Seuraavana iltana hän ei tullutkaan illalliselle, joten muut yhdeksän söivät ilman “öykkäriä”. Kun lasku tuli, heiltä puuttui 52€.

Voiko sitä enää tämän paremmin sanoa.