Category: Sitra

Tyrmäsin jo aiemmin Sitran tuoreen ilmastoselvityksen pelkän lehdistötiedotteen pohjalta (ks. Turun Sanomat) aikomuksenani palata asiaan, kunhan saan itse selvityksen käsiini. Nyt tuo, köh, "selvitys" on sitten luettu ja voi pojat, että osasikin olla masentava paperi. Masentava siksi, että tulinkin haaskanneeksi vapaa-aikaani veronmaksajille 20 tuhannen euron loven tehneen roskan tavaamiseen ilman sentinkään korvausta.

En lähde tässä toistamaan aiemman kirjoitukseni asioita, koska ne tuntuvat vieläkin pätevän. Tosin selvityksessä oli kyllä mainittu myös oletetun ilmastonmuutoksen mahdollisia myönteisiä seurauksia, joten siinä menin pelkän pressin perusteella harhaan.

Selvityksen mukaan 2080-luvulla "Suomen ilmasto on suunnilleen sellainen kuin Unkarin ilmasto oli vuosituhannen vaihteessa." Jostain syystä selvityksessä kuitenkin keksitään Suomelle ilmastollisia ja ympäristöllisiä ongelmia, joita ei vuosituhannen vaihteen tai tämän päivän Unkarissa esiinny, kuten malarian leviämisen.

Ilmeisesti Sitran ja Gaian asiantuntijoilla on aika huvennut Maailmanpankin viimevuotisen Turn Down the Heat: Why a 4°C Warmer World Must Be Avoided -selvityksen referoimisessa omaan selvitykseensä niin, etteivät he ole ehtineet perehtymään esimerkiksi äskettäiseen suomalais-kanadalaiseen tutkimukseen, jonka mukaan malarian levinneisyys ei riipu ilmastollisista olosuhteista vaan kotitalouksien koosta. Mutta tokihan alarmistinen selvitys on mukavampi lähde kuin vertaisarvioitu tutkimus, kun tarkoituksena on tehdä oma alarmistinen selvitys.

Oletetun katastrofaalisen ilmastonmuutoksen yhteiskunnallisia vaikutuksia kuvittelevan selvityksen hämmentävin ominaisuus näyttää kuitenkin olevan se, että oletetun katastrofaalisen ilmastonmuutoksen kuvitellut yhteiskunnalliset seuraukset näyttävätkin olevan seurausta niin ikään oletetusta raaka-aineiden ja polttoaineiden ehtymisestä.

Kuvittelevatko selvittäjät, että oletettu katastrofaalinen ilmastonmuutos jotenkin haihduttaa kivihiilen, öljyn, maakaasun, uraanin ja toriumin maaperästä kadoksiin? Mene ja tiedä, mutta ainakaan selvityksestä ei löydy perusteluja luonnonvarojen ehtymiselle. Se on vain oletus ja selvityksen kannalta erittäin tärkeä sellainen, sillä ilman luonnonvarojen ehtymistä ei millään päästä villeihin fantasioihin muurien taakse suojautuvista rikkaista riistäjistä, vaikka itse oletettu katastrofaalinen ilmastonmuutos oletettaisiin kuinka katastrofaaliseksi tahansa.

Selvityksen lähtökohta on se, että mitään ilmastonmuutoksen torjuntatoimia ei tehdä, mutta silti siinä oletetaan, että energiantuotanto on paljolti uusiutuvien energianlähteiden ja biopolttoaineiden varassa, jolloin niitä ei riitä kaikille ja kaikkeen, josta suurin osa spekuloiduista yhteiskunnallisista ongelmista johdetaan. Siitä huolimatta selvitys tarjoaa lääkkeeksi ongelmien ennaltaehkäisyyn hiilidioksidipäästöjen vähentämistä eikä esimerkiksi luonnonvarojen säästämistä ja kierrättämistä.

Sitra olisi käyttänyt verovarat paljon paremmin, jos se olisi tilannut 20 tuhannen euron selvityksen vaikka siitä, kuinka korjataan vanhusten pakkomakuuttaminen laitoksissa vailla ulkoilumahdollisuuksia. Mutta sepä vaatisikin oikeisiin ongelmiin perehtymistä sen sijaan, että voi vain kirjoittaa satuja aikakausista, joita kukaan selvittäjistä ei tule olemaan henkilökohtaisesti todistamassa, satuilustaan vastaamisesta puhumattakaan.

Paljon puhuvaa on myös Sitran johtajan Jukka Noposen vastaus (Turun Sanomat, Talouselämä, Sitra) aiemmin esittämääni kritiikkiin. Noponen ei vaivaudu esiin tuomiini epäkohtiin puuttumaan, vaan toteaa tyynesti mutta virheellisesti, että "Ilmastonmuutoksen faktoihin ei liity mitään tieteellisiä ristiriitoja." ja työntää sitten sormet korviinsa huutaen "TÄMÄ ON TOTTA, KOSKA SE ON TOTTA, KOSKA ME SANOMME, ETTÄ SE ON TOTTA LÄLÄLÄLÄLÄÄ EN KUULE MITÄÄN".

Selvä.

Sitra julkaisi tänään mielikuvituksellisen tulevaisuusraportin ilmastonmuutoksen mahdollisista vaikutuksista Suomessa vuonna 2080. Raportin on kirjoittanut ilmastoalarmismista tulonsa saavan Gaia Consulting Oy:n toimitusjohtaja Juha Vanhanen ja siinä kuvitellaan, miltä Suomi näyttäisi 67 vuoden kuluttua, jos IPCC:n pahin skenaario toteutuisi.

Ensinnäkin raportista kertova tiedote spekuloi maailman keskilämpötilan nousua neljällä asteella ja Suomen kuudella asteella vuosisadan loppuun mennessä. Mutta noinkohan pahin skenaario on toteutumassa? Viimeisen 17 vuoden aikana ihmiskunta on päästänyt ilmoille neljänneksen kaikista hiilidioksidipäästöistään 1880-luvulla alkaneen teollisen vallankumouksen jälkeen. Samaan aikaan maapallon pintalämpötilat ovat tilastollisen merkittävyyden rajoissa pysyneet keskimäärin lähes muuttumattomina, jääden tällä hetkellä jopa 0,3 astetta IPCC:n neljännen arviointiraportin viileimpien skenaarioiden alapuolelle.

Ilmastotiede yrittääkin parhaillaan kuumeisesti selvittää ilmiön syytä ja arvauksia onkin useita, mutta todisteita suuntaan tai toiseen ei löydy. Osaltaan tämä vaikutti myös siihen, ettei IPCC pystynyt enää uusimmassa raportissaan antamaan arviota ilmastoherkkyyden arvolle (eli hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistumisen aiheuttamalle lämpenemiselle), koska siitä ei enää vallitse tiedemaailmassa yhteisymmärrystä.

”Vaikka Suomen kilpailukyky olisikin muuttuvassa ilmastossa keskimääräistä parempi, ilmastonmuutoksen kokonaisvaikutukset globaalien heijastusvaikutusten kautta ovat erittäin epäedullisia Suomelle ja suomalaisten hyvinvoinnille”, kertoo Sitran Gaia Consultingilla teettämä pienimuotoinen selvitys Miten Suomi selviää yli 4 astetta lämpimämmässä maailmassa, kertoo Sitran lehdistötiedote.

Niitä oletetun muutoksen myönteisiä vaikutuksia ei kuitenkaan ilmeisesti selvitetä raportissa lainkaan? Vain muutaman esimerkin mainitakseni kasvukauden piteneminen parantaisi satoja ja talvien lauhtuminen vähentäisi merkittävästi lämmitysenergian tarvetta sekä vähentäisi merkittävästi kylmyyteen kuolemisia, joka on moninverroin suurempi tappaja kuin helteet. 

Hiilidioksidi muuten on kasvien ruokaa, joten sen lisääntyminen parantaa satoja sekä muunkin biomassan määrää riippumatta siitä tuleeko sitä ennustettua lämpenemistä vai ei. Erityisen hyödyllistä hiilidioksidin lisääntyminen on kuivilla seuduilla, koska lisääntynyt hiilidioksidi vähentää kasvien veden kulutusta ja tarvetta, jolloin kasvillisuus kukoistaa. Tästä syystä esimerkiksi Sahelin autiomaa (Saharan eteläreuna) on vihertynyt ja siten kutistunut 1970-luvulta lähtien. Vuosien 1982 ja 2010 välillä kasvillisuus on lisääntynyt hiilidioksidipitoisuuden kasvun ansiosta maailmanlaajuisesti 11%. Vaikka hiilidioksidin lisääntymisen ja ilmastonmuutoksen välisessä yhteydessä on lukuisia erisuuruisia epävarmuuksia, tämä kasvien ja sitä kautta myös eläinten ja ihmisten saama hyöty hiilidioksidin lisääntymisestä on kiistaton fakta.

Raportti jatkaa pelottelemalla merenpinnan nousulla puolella metrillä Suomenlahdella sekä tietenkin myrskyjen ja tulvien lisääntymisellä.

Itse asiassa Sitran viittaaman IPCC:n tuoreimman raportin pahimman skenaarion mukaan Suomenlahdella merenpinnan nousu olisi 20-40 senttiä vuosisadan loppuun mennessä viime vuosisadan loppuun verrattuna, eikä siis vuosien 2013-2080 välillä, ja Pohjanlahdella merenpinta itseasiassa laskisi 20-40 senttiä. Pääosin syynä tähän eroon globaalista merenpinnan noususta on maanpinnan kohoaminen, jota Sitran siteeraama puoli metriä ei ota huomioon.

Sitä paitsi, jos merenpinta nousisikin vajaassa 70 vuodessa puoli metriä, niin siinä on aika hyvin varautumisaikaa: jos menisit makaamaan Hietsun rannalle tänään siten, että korkeimmat aallot yltävät kantapäihisi, niin ehkä 8 vuoden päästä takapuolesi saattaisi kostua korkeimmista aalloista, 15 vuoden päästä aallot voisivat yltää jopa hiuksiisi ja 32-35 vuoden päästä suuhusi. Kuvittelisitko ehtiväsi tekemään jotain estääksesi (tai lavastaaksesi) oman hukkumakuolosi? Hailuodon rannalla joutuisit puolestaan hivuttautumaan alaspäin merenpinnan perässä, jotta edes ne kantapääsi kostuisivat jatkossakin.

Myrskyjen, tulvien ja muiden sään ääri-ilmiöiden, kuten niitä nykyisin kutsutaan, ja ilmastonlämpenemisen välillä ei ole IPCC:n arvioimien tutkimusten mukaan havaittu tilastollista yhteyttä. Tämä johtunee siitä, että esimerkiksi pyörremyrskyt ovat olleet vähenemään päin, vaikka yksittäiset suuret sellaisetkin saavat aikaan tuhoja ja palstamillimetrejä. Lisätietoja IPCC:n SREX-raportissa.

Seuraavaksi tulevaisuusskenaario intoilee siitä, kuinka vuonna 2080 ruoka, energia ja vesi ovat kallistuneet niin, ettei vähävaraisilla ole varaa monipuoliseen ravintoon. 

Hiilidioksidin lisääntyminen helpottaa ruoantuotantoa, joten vaikea sen on kallistua; oletettu lämpeneminen vähentää merkittävästi energiantarvetta erityisesti talvella, joten vaikea sen on kallistua; ja lisääntynyt sateisuus parantaa vedenkiertoa ja siten veden saatavuutta, joten vaikea sen on kallistua. Kännissäkö raportti on kirjoitettu? 

Sen sijaan jos käykin niin, kuten jotkut tutkijat jo epäilevät, että auringon aktiivisuuden hiipumisen myötä tulemme vaipumaan globaaliin viilenemiseen seuraaviksi kymmeniksi tai jopa sadoiksi vuosiksi, niin nämä raportissa esitetyt uhkakuvat muuttuvatkin erittäin todellisiksi ehkä jopa aiemmin kuin vuonna 2080. Harmi vain, että hiilidioksidin torjuntatoimet ja fossiilisten polttoaineiden ja ydinvoiman kohtaama vihapuhe heikentävät ratkaisevasti kykyämme tarvittaessa selviytyä kylmemmistä olosuhteista.

Ilmastopakolaisiakin raportti lupailee, mutta niin niitä on luvattu jo moneen kertaan aiemminkin. Esimerkiksi YK:n alaiseen UNEP:iin kuuluvan tutkimuslaitoksen vuonna 2005 tekemän ennusteen mukaan ilmastopakolaisia piti tulla vuoteen 2010 mennessä 50 miljoonaa. Yhtään ilmastopakolaista ei ole vielä nähty missään päin maailmaa. Maailman matalin valtio Malediivitkään eivät ole uppoamassa, mistä osoituksena muun muassa Ilmastofoorumi ry:n kantelu Julkisen sanan neuvostolle YLE:n virheellisestä uutisoinnista Malediivien hukkumista koskien, tai se, että Malediiveille rakennetaan jatkuvasti uusia lentokenttiä ja loistohotelleja, jotka olisivat melko huono investointi, jos ne olisivat pian jäämässä veden alle.

Raportti ei unohda vanhuksiakaan, joiden se uhkaa sankoin joukoin kuolevan helteisiin. Tosiasia on kuitenkin se, että kylmyys tappaa moninverroin verrattuna helteisiin, ja se, että kuumuuteen on helpompi varautua ja mukautua kuin kylmyyteen. Kylmyyden väheneminen olisi kuolemien ja kansanterveyden valossa hyvä asia, jos niin olisi tapahtumassa. Mielenkiintoinen anekdootti: maailman lämpöennätys mitattiin vuonna 1913 ja maailman kylmyysennätys mitattiin vuonna 2010.

Tiedotteen perusteella raportti vaikuttaa kertakaikkisesti mielikuvituksen tuotteelta. Ja kuinka ollakaan, Sitran tiedotteen viimeinen lause päästää ”selvitystyön” tekijät kuin koiran veräjästä: ”Raportti keskittyy kirjoittajien tärkeinä pitämiin asioihin eikä pyri antamaan täydellistä kuvaa tulevaisuudesta.”

Niinpä.

* * *

Lue aiheesta myös Turun Sanomat ja Talouselämä. Päivitys: Luin selvityksen ja kirjoitin jatko-osan tähän juttuun.