Category: Pikablogaukset

Olen täällä! Nou hätä!

Jopas on kumma, etteivät lukijat kestä pientä päivitystaukoa vaan heti aletaan pikaviestimissä ja feisbuukissa ihmettelemään, että mikä on kun en bloggaa. Mutta huoli pois, en ole lopettanut enkä kääntynyt demariksi (hyi, pois ajatuskin!). Parikin blogausta on tulossa, kunhan saan aivot-näppäimistö-rajapinnan toimimaan riittävällä tehokkuudella ja tarkkuudella.

Niitä odotellessa voisin tässä huudella ehdokkaiden perään, siis löytyykö Keski-Suomesta kiinnostuneita (tai muiden mielestä potentiaalisia) ehdokkaita eduskuntavaaleihin Liberaalille ja/tai tee-/olutkutsulaiselle listalle? Listan vahvuus on tällä hetkellä tietääkseni kaksi, mutta lisää tarvittaisiin, että siinä olisi edes järjen tynkää. Kiinnostuksen osoituksia tai potentiaalisten kavereiden ilmiantoja voi laittaa minulle sähköpostilla osoitteeseen pasi ät pasi piste fi tai vaikka Facebookin kautta. (Myös muualta maasta voi ottaa yhteyttä minuun ainakin verkostoitumisen merkeissä.)

Huomasin, että jotkut ovat jo ryhtyneet julkistamaan poliittisia (vaali)ohjelmiaan. Olen luonnostani laiska, joten kokeilen voisiko Olutkutsuliikkeen periaatejulistuksesta olla sellaiseksi… Ainakin se on mielestäni hyvin ytimekäs asiassaan. Tässä se siis on, häpeilemättömästi copypastettu Olutkutsujen Facebook-sivulta:

  1. Olut on hyvää.
  2. Väkivalta on pahaa. Kenelläkään ei ole oikeutta vahingoittaa tai uhata viattomia ihmisiä, eikä myöskään oikeutta lähettää jotain muuta vahingoittamaan tai uhkaamaan heitä.
  3. Minä omistan itseni. Riippumatta ihonväristä, sukupuolesta, iästä, seksuaalisesta suuntautumisesta, sosioekonomisesta asemasta, maahanmuuttajuudesta, uskonnollisuudesta, pituudesta, painosta ja suvaitsevaisuudesta, kaikilla oluenjuojilla on oikeus juoda olutta, elää vapaasti, käydä kauppaa vapaasti, omistaa omaisuutta ja tavoitella onnellisuutta. Tämä pätee myös viinin, siiderin ja väkevien juojiin sekä juomattomiin.
  4. Verotus on varkautta. Kenelläkään ei ole oikeutta vaatia minulta rahaa oluen nauttimisesta oluen hinnan lisäksi. Sama pätee työntekoon, kotonani asumiseen, sekä ideoiden, hyödykkeiden ja palveluiden vaihtamiseen. Tätä oikeutta ei myöskään anna se, että on saanut monta ääntä vaaleissa tai aikoo käyttää rahani johonkin hyvään tarkoitukseen.

Lähtisitkö kanssani teelle?

Sunnuntain Hesarissa kerrottiin (linkki, vaatii tunnukset), että Suomeenkin on syntymässä teekutsuliike, yhdysvaltalaisen samannimisen liikkeen jalanjäljillä mutta ei aivan samanlaisena:

Verkosta löytyy vastaperustettu Suomen teekutsut -niminen liike, joka määrittelee olevansa ”poliittisesti sitoutumaton, järjestäytymätön vapaa kansalaisliike, jonka osallistujien yhteinen päämäärä on vähentää valtion sekaantumista ihmisten elämään”. Runsaasta sadasta Facebook-kannattajasta useimmat ovat yksilönvapauksia kannattavia libertaareja, eivät suinkaan äärikonservatiiveja, sanoo ryhmään kuuluva Jari Lammi. ”Jos valtiota huudetaan avuksi jokaisessa pikkuasiassa, siitä seuraa, että valtiosta tulee autoritaarinen hirviö”, Lammi sanoo. Hän kuuluu kokoomukseen, mutta on pettynyt puolueensa politiikkaan. Lammi kutsuu Kreikka-talkoita ”sosialismiksi”.

En ehkä itse olisi liittänyt teekutsuliikkeeseen sanaa libertarismi, sillä minun nähdäkseni teekutsut on toisaalta laajempi, toisaalta suppeampi käsite. Painopiste teekutsulaisilla on valtion ja yksilöiden keskinäisessä roolituksessa (vähemmän valtiota, enemmän yksilöä, sinänsä kyllä asiassa kuin asiassa) ilman erityistä ideologiaa, kun taas libertaarit johtavat ideaaliyhteiskunnan toimintaperiaatteet ideologisesti luonnonoikeuksien käsitteestä.

Joka tapauksessa toivotan tällaisen liikkeen tervetulleeksi, ja minut voi ehdottomasti laskea liikkeen ”osallistujaksi”. Jos joku järjestää konkreettiset teekutsut eli mielenosoituksen aiheen tiimoilta, niin olen niin siellä, vaikka en mikään mielenosoittajatyyppi muuten olekaan! Lisätietoja teekutsuista netissä ja Facebookissa.

***

Tänään on jälleen Liberaalimafia Helsingissä, poikkeuksellisesti keskiviikkona ja poikkeuksellisesti Punavuoren Ahvenessa. Aika on perinteinen klo 18:00. Poikkeuksellista on myös se, että tällä kertaa minäkin aion hilata itseni paikalle täältä maalta. Nähdään siis siellä! Lisätietoja tästäkin Facebookissa.

Valtion turvallisuus vs. kansalaisten turvallisuus

KHO päätti sitten ihan odotetusti pitää nk. Tiitisen listan salaisena. Perustelu sen sijaan on mielenkiintoinen. KHO vetoaa ”valtion turvallisuuteen”, joka saattaisi jollain ihmeellisellä tavalla vaarantua listan julkistamisesta. Mutta entäs kansalaisten turvallisuus?

Listan julkaiseminen parantaisi merkittävästi kansalaisten turvallisuutta, kun yleisesti tiedettäisiin osa DDR:n kätyreistä eli kansalaisten (ja valtion!) vihollisista. Lisäksi voitaneen olettaa, että kysymys on myös äänestäjien ”kuluttajansuojasta”, sikäli kun listalla on entisiä ja nykyisiä merkittäviä poliitikkoja.

Kumpiko on tärkeämpää, valtion vai kansalaisten turvallisuus? Eikö valtion tarkoitus ollutkaan kansalaisten turvallisuuden puolustaminen?

Sosiaalivaltion tuho | Esitykseni Romahdus-seminaarissa

Pidin viime lauantaina lyhyen esityksen sosiaalivaltion sisäsyntyisestä ominaisuudesta johtaa lopulta kestämättömään rahoituskriisiin ja sitä kautta tuhoon. Esitykseni on nyt nähtävillä myös nettivideona.

sosiaalivaltion-tuho-video-pasi-matilainen.jpg

Esitykseni kalvot ovat myös saatavilla (valtio-maksaa.pdf), joskin ne ovat hyvin suppeat ja tarkoitettu lähinnä omaksi muistilapukseni (ja mitenkä sekin nyt meni, kun unohdin silti pari pointtia…).

Tilaisuuden muina esiintyjinä olivat Hopea.fi:n yrittäjä Risto Pietilä ja HY:n professori Timo Vihavainen sekä tilaisuuden puheenjohtajana Sampo Terho. Pietilän esityksen video tulee myöskin nettiin lähipäivinä. Se on ihan katsomisen arvoinen myöskin, joskin asiaan aiemmin perehtymättömälle voi olla hieman epäselvä. Kolmannesta esityksestä ei kuvattu videota ja kaikella kunnioituksella esiintyjäkollegaa kohtaan, ei niin väliksikään.

Lisäys 26.4.10: Nyt myös Pietilän esitys on saatavilla nettivideona täällä.

Piispan terävä havainto

Uuden Suomen jutussa ”Iso pedofiilipaljastus Suomen seurakunnista” Mikkelin piispa Seppo Häkkinen tekee terävän havainnon:

Häkkisen mielestä seurakuntien ja uskonnollisten yhteisöjen luonteessa ja toiminnassa saattaa kuitenkin olla piirteitä, jotka houkuttelevat puoleensa myös pedofiilejä.

– Ihmiset, joilla on taipumusta hyväksikäyttöön, hakeutuvat ehkä sellaisiin yhteisöihin, joiden toimintaan liittyy luottamuksellisuus ja läheisyys.

Siehän vasta sherlocki olet! En yhtään epäile, etteikö piispa olisi tässä arvelussaan osunut täysin oikeaan. On ehdottoman selvää, että ihmiset pyrkivät löytämään parhaat mahdolliset keinot toteuttaa taipumuksiaan, olivat ne sitten hyväksyttyjä tai eivät. Vähemmän hyväksyttyjen taipumusten toteuttaminen pienimmällä riskillä saattaa vaatia sitten astetta raskaampia keinoja, kuten hankkiutumisen katoliseksi papiksi tai hieman helpommalla kotimaiseksi seurakunnan työntekijäksi.

Mutta mutta, voisiko tästä terävästä havainnosta vetää laajempiakin johtopäätöksiä? Käyttäytyvätkö muidenkin kuin perverssien taipumusten omaajat samoin eli hankkiutuvat yhteisöihin ja asemiin, joissa voivat parhaiten toteuttaa (yleensä sairaita) mielihalujaan? Tietenkin!

Millaisia mielihaluja mahtavatkaan toteuttaa poliitikot? Sana on vapaa.