Ilmastoseminaariin!

Ilmastofoorumi ry järjestää vuosittaisen seminaarinsa tänä vuonna Jyväskylässä lauantaina 29.5.2010 klo 14-17. Ilmastoseminaari 2010 pidetään Jyväskylän yliopiston Agora-rakennuksen salissa Alfa ja se sisältää seuraavat esitelmät:

- fil.tri (geologia) Boris Winterhalter: Onko ilmaston lämpeneminen todella ihmisen aiheuttama – ellei niin mikä ilmastoa säätelee?
- FK (maantiede) Matti Virtanen, tuottaja: Kasvihuoneilmiöstä globaalimuutokseen – 30 vuotta maailmanlopun viestintää
- KTK Pasi J. Matilainen, puheenjohtaja: Ilmastopolitiikan teoria ja käytäntö

Esitelmien jälkeen käydään paneelikeskustelu. Tervetuloa!

Kuten esitelmäni otsikosta on havaittavissa, oma esitykseni käsittelee ilmastopolitiikkaa. En siis tule ottamaan kantaa ilmastotieteeseen, vaan poliittisiin perusteluihin ja toimenpiteisiin sekä teoriassa että käytännössä. Tarkoitukseni on osoittaa, että riippumatta ilmastotieteen totuudenmukaisuudesta, toteutettu ja suunniteltu ilmastopolitiikka on joka tapauksessa epätarkoituksenmukaista ja virheellistä.

Varmuuskopio

Lauri Gröhn tykkää sensuroida moderoida blogissaan käytävää keskustelua kovalla kädellä, joten otan varmuuskopion kommentistani tänne. Laurin blogissa se tuskin (muuten) pitkään pysyy. Kommentissani viittaan siis Laurin usein toistamaan mantraan siitä, että IPCC:n raportista löydetyt virheet ovat vaikutusraportin puolella (mihin Alestalokin vetosi A-talkissa) eikä se näin ollen ole mikään ongelma, kun WG1:n raportti on säilynyt enemmittä kolhuitta. Asia ei kuitenkaan ole aivan näin…

Vaikutusraportti (WG2) on muuten myös tieteellinen raportti (tai siis sen ainakin pitäisi olla, mitä se nyt ei ilmeisesti olekaan). Termeillä ”tiederaportti” ja ”tieteellinen” raportti Lauri viitannee WG1:n raporttiin, joka pyrkii osoittamaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon tieteellisesti oikeaksi (The Physical Science Basis of Climate Change).

WG2:n tieteellinen raportti (Impacts, Adaptation and Vulnerability) on muuten itse asiassa jopa tärkeämpi kuin WG1, sillä WG2:n maalailemiin vaikutusskenaarioihin perustuu koko poliittinen liikehdintä väitettyyn ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen puuttumiseksi. Vaikka WG1 olisi täysin oikeassa (mitä se ei todennäköisesti ole, pelkästään WG1:n vertaisarviointiprosessin epäselvyydet antavat syyn olettaa, että sielläkin on jotain mätää), niin syytä toimiin ei olisi, ellei WG2 ennustaisi/skenaarioisi WG1:n esittämästä lämpenemisestä katastrofaalisia seurauksia. Siksi WG2:n virheellisyys on yhtä paha tai lähes yhtä paha asia kuin WG1:n virheellisyys on/olisi.

IPCC:n kolmas työryhmä, WG3, puolestaan pohtii toimenpiteitä, joilla asian voi ratkaista (Mitigation of climate change). Näiden työryhmien suhde voidaan kuvata siten, että WG2 rakentuu WG1:n pohjalta ja WG3 rakentuu WG1:n ja WG2:n pohjalta. Jos WG2 on epävalidi, WG3 on myös epävalidi, jos taas WG1 on epävalidi, sekä WG2 että WG3 ovat epävalideja. Tällä hetkellä WG2 seisoo hyvin huteralla pohjalla, joten myös toimenpiteet (WG3) tulisi kyseenalaistaa. Eikä se WG1:kään loputtomiin kestä, tulvavalli on murtumassa WG2:n myötä.

Halonen palkitsi Pachaurin

Samalla kun kotimaassa ja maailmalla vaaditaan IPCC:n pääjohtajan, skandaaleissa ryvettyneen rautatieinsinööri, fossiilimoguli Rajendra K. Pachaurin eroa, Suomen Tasavallan presidentti Tarja Halonen menee ja myöntää hänelle Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan komentajamerkin. Näin kertoo Suomen Intian suurlähetystö 10.2.2010:

On behalf of the President of Finland Ms. Tarja Halonen, Prime Minister Vanhanen and Ambassador of Finland to India, Ms. Terhi Hakala presented Dr Rajendra K Pachauri, the Director-General of TERI and Chairman of the Intergovernmental Panel on Climate Change with The Commander of the Order of the White Rose of Finland. Dr Pachauri had been conferred with the award for his decade’s long, dedicated work in promoting international co-operation on climate change and sustainable development.

Voiko presidenttitason henkilö enää olla enemmän todellisuudesta irrallaan? No, koko kansan presidenttimme tietäen, todennäköisesti kyllä voi. Mutta miksi? Joka tapauksessa, onnea kunnianosoituksesta Pachaurille. Olkoon se viimeisesi.

Tiedon bongasi ensimmäisenä nimimerkki hyk Ilmastofoorumin keskustelupalstalla ja lisätietoja kaivoi nimimerkki pikkupoika Keisarin uudet vaatteet -blogista. Kotimainen media on nähdäkseni onnistunut olemaan toistaiseksi huomaamatta tämän kunniamerkkiasian.

Phil Jones avoimena

The Mail on Sunday -lehden pääkirjoitussivulla kommentoidaan professori Phil Jonesin BBC:lle myöntämää haastattelua varsin osuvasti:

Professorin hämmästyttävä ilmastoperääntyminen

Miljardeja puntia on käytetty maailman muuttamiseksi vihreäksi ja lisäksi arveluttavan päästöoikeuskaupan rahoittamiseksi.

Lukemattomia litroja lentopolttoainetta on käytetty kuljettamaan asiantuntijoita, lobbareita ja poliitikkoja maailmanlopun ilmastonmuutoskonferensseihin. Jokainen maailman hallinto on muokannut poliittisia linjauksiaan, sadat akateemiset instituutiot, kokonaiset koulujen oppimäärät sekä tv-yhtiöiden ja sanomalehtien prioriteerit ovat muuttuneet — kaikki vain uuden opinkappaleen vuoksi, jonka mukaan ihmiskunta ylikuumentaa planeettaa ja ainoa keino pelastaa maailma jäätiköiden sulamisen aiheuttamalta hukkumiselta on tehdä sankarillisia ja kalliita uhrauksia.

Olet saattanut luulla, että kaikki tämä perustui paikkansapitävään, erittäin kyvykkääseen tieteelliseen tutkimukseen ja että mukana olevilla henkilöillä oli todellakin hyvä syy ylimieliseen varmuuteensa ja raivokkaaseen epäilijöiden vastustamiseensa.

Mutta, kiitos CRU-ilmastontutkimusyksiköstä vuodetuista sähköposteista nousseen kohun, saamme nyt kuulla, että yksikön johtaja Phil Jones työskentelee epäjärjestyksenomaisesti keskellä sotkua ja kaaosta. Hänelle hyvin sympaattisen BBC:n, joka edelleen pyrkii kuvaamaan vuodettuja sähköposteja varastetuiksi, haastattelussa professori Jones myöntää ettei ole tehnyt huolellista työtä pitäessään kirjaa omista arkistoistaan.

Hänen kollegansa muistavat hänen toimistonsa olleen ”usein sekalaisten paperikasojen saartama”.

Vieläkin yllättävämmin hän vaikuttaa huomattavasti vähemmän riemukkaalta perusteorian suhteen ja myöntää, että 1990-luvun lämpenemisvauhti ei juuri eroa kahdesta muusta lämpenemisjaksosta 1860-luvun jälkeen ja että vuoden 1995 jälkeen ei ole ollut tilastollisesti merkittävää lämpenemistä. Hän myös jättää avoimeksi sen mahdollisuuden, jota ilmastonmuutosaktivistit ovat pitkään vastustaneet, että keskiajan lämmin kausi, vuosina 800-1300, jota monet tutkijat pitävät nykyaikaa lämpimämpänä, on saattanut olla koko maapalloa koskenut ilmiö.

Tämä on hämmästyttävä perääntyminen, sillä jos [keskiajan lämmin kausi] oli sekä globaali että nykyistä lämpimämpi, vihreän liikkeen väite nykyisen lämpimyyden ennenkuulumattomuudesta romahtaa.

Lue koko kirjoitus englanniksi täältä. Alkuperäinen BBC:n haastattelu löytyy täältä. [via HMV@Ilmastofoorumi]

Täydennystä — se mitä jäi sanomatta

Käyn tässä kirjoituksessa läpi joitakin asioita, joita yritin viime viikon A-talk-ohjelmassa (videolinkki) sanoa, mutta välillä en osannut ja välillä en saanut puheenvuoroa.

Alussa Ilmatieteenlaitoksen Alestalo totesi, että nyt IPCC:n raporteista löydetyt ”muutamat lipsahdukset” ovat vaikutustutkimuksen (AR4 WG2) puolella, joka ei ole hänen mukaansa yhtä edistyksellistä kuin ”peruskova ilmakehän fysiikka-, meteorologia- ja kemiapuoli” (AR4 WG1). Ensinnäkin ”lipsahduksia”, joka on varsin vähättelevä ilmaisu varsinkin joidenkin paljastuneiden virheiden kohdalla, on huomattavasti enemmän kuin muutama. Pelkästään Greenpeacen julkaisuja on käytetty lähteenä kymmenkunta kertaa, puhumattakaan muiden järjestöjen ja yritysten julkaisuista sekä jopa graduista ja lehtiartikkeleista.

Toisekseen virheitä on osoitettu myös WG1:n puolella käytetyistä tutkimuksista ja prosesseista, mutta ne ovat sitä ”peruskovaa” tiedettä, josta ei suuria otsikoita saa revittyä kirveelläkään — esimerkiksi joidenkin tilastollisten menetelmien epäsopivuus puulustotutkimuksiin, lähdeaineistojen piilottaminen kriitikoilta tai IPCC:n raportin hyvinkin teknisten vertaisarviointikommenttien perusteeton hylkääminen eivät nyt vain kiinnosta suurta yleisöä — joten ne eivät ole saaneet tuulta alleen eikä niitä ole siten tarvinnut käsitelläkään.

Ensimmäistä kertaa ääneen päästyään ministeri Lehtomäki toisti hyvin opittua mantraa, jonka mukaan ilmastonmuutosta tapahtuu ja ihmisellä on siinä rooli. Sama mantra toistui ministerin toisessa puheenvuorossa, jossa hän salli kuitenkin pienen epäilyksen häivän, jolla sitten perusteli sitä, että kaikista ilmastonmuutoksen vastaisista toimista on joka tapauksessa hyötyä ympäristön kannalta, vaikka ilmastonmuutos ei olisikaan totta, ja että ehdoton valtaosa niistä on joka tapauksessa järkeviä.

Tämä ei pidä paikkaansa. Onko järkevää polttaa Indonesian sademetsiä öljypalmuviljelmien eli biopolttoaineiden tieltä? Onko järkevää aiheuttaa ruoan hinnan nousua polttamalla ruokaa polttoaineena, jolloin maailman kaikkein köyhimmät näkevät nälkää? Onko järkevää pakottaa ihmiset siirtymään kalliimpiin, huonompiin, ympäristölle haitallisempiin elohopeaa sisältäviin ja joissain tapauksissa enemmän energiaa kuluttaviin (!!!) energiansäästölamppuihin? Onko järkevää tuhota kotimaisen ja eurooppalaisen teollisuuden toimintaedellytyksiä ja aiheuttaa tuotannon siirtymistä vähemmän ympäristöystävällisiin olosuhteisiin kehittyviin maihin? Onko järkevää tukea verovaroista joitakin erityisaloja ja siten aiheuttaa työttömyyttä muille aloille? Listaa voisi jatkaa loputtomiin ja niin tehdessä käy selväksi, että ehdoton valtaosa tehdyistä ja suunnitelluista ilmastotoimista on haitallisia ihmisille ja/tai ympäristölle sekä hyödyttömiä ilmastolle ja kaikelle muullekin. Missä ne joka tapauksessa hyödylliset toimet viipyvät?

Luonnonvarojen ylikulutuksesta Lehtomäki hätäili pariinkin otteeseen ja piti sitä ilmastonmuutokseen läheisesti linkittyvänä asiana. Epäselväksi jäi mitä luonnonvaroja Lehtomäki ajatteli säästää ilmastonmuutoksen vastaisilla toimilla, sillä kyseiset toimet keskittyvät kuitenkin lähinnä fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseen ja lopulta lopettamiseen. Miksi esimerkiksi kivihiiltä pitäisi säästää? Ilmastonäkökulmat poislukien, mitä haittaa on kivihiilen ylikulutuksesta? Jos kivihiili on niin kamala aine, niin emmehän halua tulevienkaan sukupolvien sitä käyttävän, joten sen säästäminen tuntuu aika turhalta.

On huomattava, että kaikkien muiden luonnonvarojen kulutusta ilmastonsuojelu vähentää vain ja ainoastaan yhdellä tavoin eli aiheuttamalla haittaa ihmisten taloudelliselle toiminnalle. Mitä vähemmän ihmisillä on varaa kuluttaa, sitä vähemmän luonnonvaroja kuluu. Esimerkiksi hiilivero ei siis suoraan vähennä esimerkiksi raudan, nikkelin tai veden kulutusta. Ainoastaan ihmisten hyvinvoinnin ja elintason laskeminen vähentää. Paljastaako tämä ilmastonsuojelun todellisen tavoitteen eli YK:n ympäristöohjelman UNEP:n perustajan Maurice Strongin sanoin ”teollisten yhteiskuntien alasajon”? Mene ja tiedä, se lähentelisi jo salaliittoteoriaa, joita vahvasti epäilen, mutta joka tapauksessa, se on ainoa keino saada ilmastotoimilla vähennettyä luonnonvarojen kulutusta. Toinen keino on vähentää väestöä, mutta sitä eivät poliitikot ole ehdottaneet.

Monille aiheutti epäselvyyttä se, mitä tarkoitin suorilla ja epäsuorilla toimilla. Esimerkkinä käynee asia, jolla ainakin aiemmin usein perusteltiin ilmastotoimia, eli trooppisten tautien kuten malarian leviäminen. Sen sijaan, että toivottaisiin hiilidioksidin leikkaamisen vähentävän tai rajoittavan malariaa, on huomattavasti halvempaa puuttua malariaan suoraan, eli ostaa hyttysverkkoja sekä erityisesti kasvattaa asumisväljyyttä. Lena Huldénin väitöstutkimuksen mukaan nimenomaan asumisväljyys ja kotitalouksien koko on ratkaisevaa malarian leviämisen suhteen, ei keskilämpötila, sillä malariaa levittäviä hyttysiä esiintyy kylmissäkin maissa ja malariaepidemioita on aiemmin esiintynyt Jäämeren rannikkoa myöten. Samoin on monia muita ympäristöongelmia, joihin ilmastotoimet eivät vaikuta yhtään, kuten vesistöjen kuormittuminen maatalouden päästöistä tai Tyynenmeren jättimäinen jätelautta.

Myöhemmin kritisoituani sitä, että uusiutuvan energian alalle synnytetään verovaroin ja muiden tukitoimien avulla (esim. suunnitellut syöttötariffit) työpaikkoja, jotka kuitenkin synnytetään vain ja ainoastaan muiden kustannuksella, Lehtomäki vastasi, että ”clean tech” on kasvava ala ja että sieltä voi jotain merkittävää syntyä. Ympäristöministeri todisti tässä aika hyvin sen, ettei ymmärrä taloudesta mitään, ja karkeasti tiivistettynä vastasi väitteeseeni tuetun työllistämisen muuta työllisyyttä tuhoavasta vaikutuksesta, että tuettu työllistäminen työllistää. Duh?

Kuten sanoin, tukityöllistäminen tapahtuu vain ja ainoastaan toisten alojen kustannuksella. Kun puhtaisiin teknologioihin, oli se sitten tuulivoimaa, jätehuoltoa tai mitä vain, kaadetaan veroeuroja tai syöttötariffeja, tottahan toki ne alat kasvavat ja työllistävät lisää. Jokainen tukieuro on kuitenkin väistämättä muualta pois, joko veroina tai valtionvelkana eli tulevana verotuksena. Espanjassa kokemus ja tutkimus (PDF) on osoittanut, että jokaista luotua uusiutuvan energian (ei siis vain tuulivoiman, kuten ohjelmassa väitin) työpaikkaa kohti menetetään 2,2 työpaikkaa muualla, tai jokaista neljää luotua työpaikkaa kohti menetetään yhdeksän muuta työpaikkaa. Jokainen espanjalainen ”vihreä työpaikka” on maksanut veronmaksajille keskimäärin 571 tuhatta euroa ja jokainen tuulivoimatyöpaikka yli miljoona euroa. Valtiolla ei ole mitään taianomaista rahahanaa, josta valuu ilmaista rahaa, vaan kaikki tämä on pois tavallisten ihmisten ja yritysten toiminnasta.

Tätä on tietysti turha kertoa poliitikolle. Kaikki poliitikot ovat sairaalloisen innostuneita työllistämisestä ja kun pakkaan lisätään ilmastoinnostus, niin on ihan varmaa, että jos joku riittävän uskottava taho väittäisi, että kuoppien ja ojien kaivaminen hillitsee ilmastonmuutosta, niin poliitikot olisivat juoksujalkaa palkkaamassa työttömiä kaivuutöihin. Kaikki hekumoisivat siitä, kuinka kuoppatalkoilla ehkäistään ilmastonmuutosta ja työllistetään valtavat määrät ihmisiä, mutta kukaan ei muistaisi sitä, että jonkun täytyy niiden kaivajienkin palkat maksaa, eikä se raha edelleenkään valu mistään valtion taikahanasta ilmaiseksi. Sitten meillä olisi täystyöllisyys, kuoppia ja ojia kaikkialla ja jatkuvasti kasvava kaivamisteollisuus sekä tietenkin jatkuvasti vähemmän julkista rahoitusta kaikkeen muuhun, kuten peruspalveluihin. Ja maailma pelastuu…

Katastrofeillakin Lehtomäki muisti pelotella, kuten asiaan kuuluu. Miljoonakaupungit ja suuret väestömäärät kun ovat mahdollisesti jäämässä nousevan meriveden alle, tulvia ja myrskyjä tulee lisää ja niin edelleen. Ei havaintoakaan esimerkiksi toimittajan alussa viittaamasta tutkimuksesta, jota IPCC:n raportissa oli ennenaikaisesti siteerattu väärin, ja jonka mukaan ilmastonmuutoksen ja luonnonkatastrofien aiheuttamien tuhojen välillä ei ole havaittu yhteyttä. Ei havaintoakaan tutkimuksista, joiden mukaan ihmisten tuottaman hiilidioksidin ja luonnonkatastrofien välillä ei ole havaittu yhteyttä.

Alestalo tuki tätä näkökulmaa toisessa kohtaa vertaamalla ilmastotoimia kotivakuutukseen. Kumpikin kun maksaa rahaa ja kumpikin on epävarman tapahtuman varalle. Tämä on eräs versio varovaisuusperiaatteesta, jonka mukaan toimia tulee tehdä riippumatta ongelman epävarmuudesta, koska tuhot voivat olla niin suuret.

Kotivakuutuksen ottamisesta jokainen voi kuitenkin päättää itse ja mahdollisiin kotia ja irtaimistoa koskeviin tuhoihin voi varautua muutenkin, esimerkiksi panostamalla omaan huolellisuuteen, palovaroittimiin ja niin edelleen tai vaikkapa sopeutumalla mahdollisiin ongelmiin etu- ja jälkikäteen. Ilmastotoimissa vaihtoehtoja ei anneta, vaan jokaisen on osallistuttava ilmastonmuutoksen torjuntaan, halusi tai ei. Samalla kannustetaan sopeutumattomuuteen, vaikka ilmasto muuttuu aina, ja ehkäistään mahdollisuuksia sopeutumiseen. Esimerkiksi verottamalla köyhää tehdään hänelle vaikeammaksi muuttaa turvallisemmalle alueelle. Tai tukemalla tulva-alttiiden alueiden vakuutuksia tai tuhokorjauksia verovaroista kannustetaan ihmisiä edelleenkin asumaan alueella riskeistä huolimatta.

Samalla näitä riskejä, joita voi tapahtua ihan ilman ihmisen vaikutustakin, pidetään välittöminä uhkina ja unohdetaan pitkät aikavälit. IPCC:n parhaan arvion mukaan merenpinnat nousevat puolisen metriä vuoteen 2100 mennessä. On tutkimuksia ja ympäristölobbareita, joiden mukaan tämä arvio on liian pieni, ja monet puhuvat metristä tai useista metreistä vuoteen 2100 mennessä. Oli miten oli, 90 vuotta on pitkä aika. Merenpinnan nousu metritolkulla tuskin tapahtuu kertarytinällä vaan vähitellen ajanmittaan. Vaikkapa kaksi metriä vuoteen 2100 mennessä tarkoittaa keskimäärin 2,2 senttimetriä vuodessa. Tällainen nousuvauhti epäilemättä olisi riittävän suuri, jotta kaikki sen voisivat havaita. (Sellaista ei ole ainakaan toistaiseksi havaittu.) Tällöin 90 vuotta (tai vaikka vain 50 tai 30 vuotta) riittää siihen, että kaikki maailman merenranta-asutus siirtyy muutaman sata metriä (paikallisista olosuhteista riippuen ehkä enemmänkin) sisämaahan päin. Korallisaarilla tämä ei toki riitä, mutta nepä eivät jääkään veden alle, vaan ”kelluvat” sen pinnalla niin kauan kuin korallit elävät ja kasvavat. Tämä ”ratkaisu” tapahtuisi ihan itsekseen, jos sille on tarvetta, kunhan lopetetaan verovarojen käyttö riskialueilla asumisen tukemiseen. Jännintä tässä on se, että sama homma toimii, oli ilmastonmuutos ihmisen aiheuttamaa tai ei, ja jos sille ei ole tarvetta, niin sitä ei edes tehdä! Ajatella, paikalliset ihmiset ihan itse päättämässä omasta elämästään, onhan se aika mielikuvituksellista ja rohkeaa toki, ainakin poliitikon näkökulmasta.

Päätän tämän sekavan ja polveilevan kirjoitukseni tähän, pituuttakin sillä kun on jo liikaakin. Ohjelmassa taisi vielä jotain muutakin jäädä sanomatta, mutta tuossa olivat varmaan ne tärkeimmät. Ohjelman jälkeen asia on muuten kehittynyt edelleen, ja monet keskeiset ilmastotutkijat (kuten professori Mike Hulme) ja muut asiantuntijat (kuten professori Atte Korhola) ovat puhuneet IPCC:n hajottamisen puolesta. Ehkä Lehtomäki voisi yrittää palauttaa uskottavuutensa (saamani palautteen mukaan se koki kovia kolauksia A-talkissa) rippeitä osoittamalla aloitteellisuutta asian suhteen ja ottamalla vaatimuksen pöydälle ensimmäisenä ministeritason poliitikkona? Selvää on, että IPCC ei voi jatkaa nykyisellään, politisoituneena mukatiedekoneistona. Toivottavasti IPCC:n kaatuminen tervehdyttää ilmastotiedettä enemmänkin, eikä uusien organisaatioiden luomisen jälkeen homma jatku aivan entisellään. Poliitikkojen on pidettävä näppinsä erossa tieteestä!

Ilmastoskeptikkojen ”missio”

Päivän Savon Sanomat julkaisi oheisen mielipidekirjoitukseni lyhennettynä otsikolla Ilmastonsuojelu lisää ympäristöongelmia. Alla sama teksti alkuperäisessä muodossaan. Viitattu Sara Sajaniemen kirjoitus löytyy täältä ja sen kirvoittanut Matti Viialaisen kirjoitus täältä.

Ilmastoskeptikkojen missio

Sara Sajaniemi kysyi Lukijan sanomissa (SS 10.2.10) mitä ilmastoskeptikot ajavat takaa. Meitä motivoi pelko siitä, että ilmastopolitiikasta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Monelta osin tämä pelko on jo osoittautunut oikeaksi.

Sajaniemi tekee alkeellisen virheen väittäessään, että kasvihuonekaasujen pitoisuuden nousemisen ja maailman keskilämpötilan kohoamisen samanaikaisuus ei voi olla sattumaa. On kuitenkin tilastotieteen alkeita, että kahden asian samanaikainen muutos ei todista niiden välistä syy-seuraussuhdetta. Jos todistaisi, tilanne olisi vielä huonompi Sajaniemen argumentin kannalta, sillä vaikka CO2-päästöt ovat kasvaneet jatkuvasti, lähes 15 vuoteen keskilämpötila ei ole noussut tilastollisesti merkittävästi. Jos muutosten samanaikaisuus siis olisi todiste, tämä todistaisi yksiselitteisesti, ettei ihminen aiheuta ilmastonlämpenemistä.

Todellisuudessa asia on monimutkaisempi, mutta yhteyttä CO2-päästöjen ja keskilämpötilojen välillä ei ole empiirisesti havaittu, huolimatta vuosikymmenien tieteellisestä työstä ja siihen käytetyistä kymmenistä miljardeista. Teoria perustuu tietokonemalleihin, jotka kuvastavat nykytietämystä ilmaston toiminnasta. Ongelmana malleissa on se, että monia keskeisiä ilmaston sisäisiä prosesseja — kuten esimerkiksi pilvien käyttäytymistä — ei tunneta lainkaan riittävällä tasolla, jolloin niiden vaikutus on malleissa arvioitu.

Mielestämme olisi syytä puuttua nimenomaan todellisiin ympäristöongelmiin sen sijaan, että käytetään varoja turhaan ilmastotyöhön ja samalla aiheutetaan lisää ympäristöongelmia.

Ilmastonsuojelu onkin aikamme nopeimmin kasvava ympäristöongelma. Biopolttoaineiden tuottamiseksi sademetsiä poltetaan öljypalmuviljelmien tieltä. Hehkulamppujen kieltämisellä ihmisten kodit ja kaatopaikat kyllästetään energiansäästölamppujen sisältämällä elohopealla, jota muuten on määrätietoisesti pyritty vähentämään.

Ilmastokustannukset myös kiihdyttävät teollisuuden siirtymistä Euroopasta kehittyviin maihin. Modernin eurooppalaisen hiilivoimalan päästäessä lähinnä hiilidioksidia ja vesihöyryä, Kiinassa vastaava laitos tupruttaa sellaisinaan ilmoille niin rikin ja typen oksidit kuin noetkin, muista saasteista puhumattakaan. Seurauksena on ympäristötuhoja ja mm. happosateita, joista täällä on jo päästy eroon.

Pasi J. Matilainen
Puheenjohtaja, Ilmastofoorumi ry
www.ilmastofoorumi.fi
Jyväskylä

Rakas Päiväkirja…

Torstaina 4.2.2010

6:00 Herätys. Töihin pitäisi pian kampeutua. Yöunet jäivät vajaiksi. Viljo-vauvan (2kk) yölliset tohinat katkaisivat unen normaaliin tapaan pari kertaa, mutta enemmän unta söi illan tv-esiintymisestä johtuva jännitys. Pyyntö mennä A-talkiin kun tuli puoliltapäivin keskiviikkona, joskin valmiutta siihen oli tiedusteltu jo maanantaina ja tiistaina. Aiempina päivinä ohjelman toimittajat myös kyselivät taustatietoja asiasta.

7:10 Aamutoimet on hoidettu, tavarat pakattu ja Jyväskylän Liikenne on toimittanut miehen työpaikalleen. Näinhän ne työpäivät alkaa aina, paitsi pukupussi on harvemmin mukana. Vajaa pari tuntia aikaa tehdä töitä ennen yhdeksältä alkavaa koulutusta. Jännittää ilta aika kovasti, työteho varmaan hieman normaalia alhaisempi.

14:00 Joudun poistumaan mielenkiintoisesta koulutuksesta hieman etuajassa ehtiäkseni Vihreiden Rautateiden klo 14:25 lähtevään kyytiin. Tekninen koulutus lievitti jännitystä jonkin verran. Taksilla ehtii hyvin ja Matkakeskuksen Hesburgerista tarttui mukaan pari tarjouksessa ollutta juustohampurilaista välipalaksi.

14:25 Juna lähtee. Läppäri syliin ja kännykän kautta nettiyhteys Bluetoothin yli. Nettiselailu on hidasta kuin mikä ja katkoo monta kertaa, mutta ehdin ennen kännykän akun hyytymistä huomata myöhemmin illalla noloksi virheeksi päätyvän ”tiedon”.

17:24 Perillä. Tampereella piti vaihtaa InterCity2 Pendolinoon, mutta yllättäen aikataulussa pysyttiin. Valitsin aiemman junan, koska seuraavalla vuorolla aikaa junan saapumisen ja tv-studiolla olemisen määräajan väliin olisi jäänyt alle puoli tuntia, VR:n tuntien oli pelattava varman päälle. Mutta ei se mitään, joukko liberaalikavereita tuli asemalle vastaan. Kävimme syömässä (jo toisen kerran samana päivänä Hesessä, jotain rajaa…) ja keräsimme joukolla Liberaalien kannattajakortteja. Oma saaliini oli viisi korttia. Suurin pettymys oli se, että en saanut erään tv-viihdeohjelman juontajalta ”nimmaria”. Suurin yllätys puolestaan oli se, että eräs kohde olikin Ylen radiotoimittaja, joka haastatteli minua lennosta paikallisradioon Liberaalien korttikeräyksen ja liberalismin tiimoilta. Vähän yllättävää lämmittelyä A-talkia varten!

20:15 Perillä Ylen tv-tuotantotalossa. Noa antoi kyydin, joten ehdin minuutilleen sovittuun aikaan, vaikka radiohaastattelu meinasi vetää homman pitkäksi. Pikaisesti farkkuja ja puuvillapaitaa siistimmät vaatteet päälle ja sitten kahvittelemaan odotellessa omaa vuoroa maskeeraukseen. Eipä ole ennen ollut samanlaista meikkivoidemäärää kasvoilla! Ja ihan hyvä, sillä ärsyttävä ylipitkäksi venähtäneen murrosiän merkki, jättimäinen finni poskessa, saatiin lähes näkymättömäksi. Miten niitä tuleekin aina huonoimpaan mahdolliseen aikaan…

20:50 Tv-studioon. Mikrofonit paikalleen, äänitarkistus, lyhyt harjoittelu, pientä väkinäistä rupattelua.

21:05 Elämäni nopeimmin kuluneet 45 minuuttia. Ohjelman päättyessä tuntui kuin se olisi vasta päässyt alkuun. Aika loppui kesken, monta asiaa jäi sanomatta, jotkut kohdat meni hyvin, toiset huonommin. Kaiken kaikkiaan jännittävä kokemus kyllä. Palaan itse ohjelman sisältöön myöhemmin.

22:10 Sokos Hotel Pasila. Tavarat ja päällysvaatteet huoneeseen, sitten hotellin ravintolaan yömyssylle. Neljä senttiä Laphroaigia maistui mainiolle ohjelmaa seuranneita lukuisia tekstiviestejä ja sähköposteja lukiessa sekä tietenkin vaimon ja isän kanssa puhelimessa puhuessa. Roope-poika (3,5v) oli kuulemma hieman hämmentynyt nähtyään iskän telkkarissa…

23:00 Nukkuma-aika. Vihdoinkin. Iltapesulla meikkejä sai hangata naamasta saippuan kanssa. Tosin ei se uni ihan heti silmään tullut tänäkään yönä. Jälkijännitystä tai jotain.

Perjantai 05.02.2010

03:15 Herätys. Suihku piristi hetkeksi, respan sedän ystävällisesti keittämä kahvi oli myös mukava hetkellinen piriste.

04:15 Linja-auto Jyväskylään lähtee Kampista. Tien päällä ei enää nukuta, joten mietiskelen asioita. Harmittelen ExxonMobil-kommenttia, ajatellen tarkistavani sen töissä, ja suunnittelen tätä blogausta.

08:51 Linja-auto on viisi minuuttia myöhässä aikataulusta perillä. Äkkiä taksiin. Töissä olevan kurssin kolmas ja viimeinen päivä alkaa tasan yhdeksältä, kiire.

09:00 Työpaikan aulassa. Muutaman minuutin myöhästyn koulutuksesta, menee linja-auton myöhästymisen piikkiin.

14:20 Ehdin kahvitauolla tarkistaa ExxonMobil-asian Googlella. Metsäänhän se meni, joten julkaisin siitä samantien tiedon Ilmastofoorumin blogissa ja omassani.

15:30 Paikallisbussilla kotiin, vaikka joutuikin hyödyntämään hieman liukuvaa työaikaa. Vaimo ja lapset olivat samassa täydessä bussissa, kiva nähdä taas. Varsinkin Roope oli innoissaan isin näkemisestä, vaikka täydessä bussissa ei heti päästykään vierekkäin. Roope reippaana ja puheliaana poikana nauratti muita matkustajia. :) Onnellinen olo!

(Tässä kirjoituksessa mainitut yritykset ja tuotteet eivät tukeneet kirjoittajaa millään tavoin. Matkat ja majoitus Ylen piikkiin.)

Virheeni eilisessä A-talk-ohjelmassa

Sanoin eilisen A-talk-ohjelman lopussa, että YK:n hallitustenväliten ilmastopaneeli IPCC olisi saanut rahaa ExxonMobililta. Tämän väitteen luin sivusilmällä Googlen hakutuloksista eilen iltapäivällä matkatessani Vihreillä Rautateillä Jyväskylästä Helsinkiin. En lukenut väitteen lähdettä, eikä tarkoituksenani ollut mainita asiaa ensinkään. Innostuin vain ohjelman lopuksi hieman liikaa ja sammakko karkasi suustani. Pahoittelen virhettäni. (Öljyrahaa tosin on mukana ilmastotutkimuksessa, esimerkiksi CRU:n rahoittajiin lukeutuu BP.) Muiden esittämieni väitteiden takana seison (esimerkiksi öljy- ja energiayhtiöiden ja tiettyjen muiden suuryritysten hyötyminen ilmastohypestä on tosiasia) ja palaan näihin myöhemmin.

Pasi J. Matilainen
Puheenjohtaja, Ilmastofoorumi ry

(Kirjoitus julkaistu alunperin Ilmastofoorumi ry:n blogissa.)

A-Talk to 4.2. TV1 klo 21:05

A-Talk: Huijataanko ilmastonmuutoksella?

Vieraina ovat ympäristöministeri Paula Lehtomäki, Ilmatieteen laitoksen johtaja Mikko Alestalo, Ilmastofoorumin puheenjohtaja Pasi J. Matilainen sekä geologian professori Matti Saarnisto.

Torstai-iltana siis kaikki tv:n ääreen… Tulee varmasti Ylen Areenallekin nettiin.

PS. Pahoitteluni blogin hiljaisuudesta, kiirettä on pidellyt ja jonkinlainen writer’s block taitaa olla päällä myös. Eräs käännösprojekti vienee sen verran aikaa, että blogaustahti tullee joka tapauksessa olemaan harvempi ainakin jonkin aikaa. Tosin täytyy sanoa, että Kataisen viimeaikaisista kommenteista on tehnyt mieli vähän aukoa päätä blogissakin… Huoh.

Ilmasto- ja energiapolitiikka uusiksi!

Viimeisimpien IPCC:n virheisiin ja taloudellisiin kytköksiin liittyvien paljastusten vuoksi Ilmastofoorumi ry vaatii eilisessä tiedotteessaan seuraavaa:

  • Suomen ja EU:n on uudelleenarvioitava IPCC:n raportteihin perustuva ilmasto- ja energiapolitiikkansa
  • Suomessa ilmastotieteen läpinäkyvyyttä on lisättävä julkaisemalla Ilmatieteen laitoksen asiaanliittyvät tiedot — verovaroilla rahoitetun toiminnan tulee lähtökohtaisesti olla täysin julkista

Lue koko tiedote täältä.