Yhteiskunnan tilastointi

Aamulehti aloittaa äskettäisen pääkirjoituksensa näin:

Tilastokeskus tilastoi nykyään liki kaiken sen, mikä ympärillämme tapahtuu. Kun tietää, voi toimia.

Olen jo pidempään pyöritellyt päässäni ajatusta, jonka mukaan kansalaisten ja yhteiskunnan tilastoimisen laajuus olisi voimakas indikaattori sosialistisen totalitarismin etenemisen asteesta. Tämän idean Aamulehti tiivistääkin erinomaisesti: “Kun tietää, voi toimia.”

Vapaassa yhteiskunnassa ei tarvita kollektiivista tilastointia.

Tuomioja vaihteeksi irti todellisuudesta

Ulkoministeri Erkki Tuomioja on jälleen kerran täysin pihalla. Nyt hän tyrmää valtionvarainministeriön kehittämän julkisen hallinnon tuottavuusohjelman. En ole ohjelmaa lukenut, joten en kommentoi sitä, mutta Tuomioja kommentoi sitä HS:n mukaan mm. näin: “Hän suomii tavoitteena olevan, että kaikki yksityisen sektorin työpaikkavitsaukset pätkätöistä eläketurvattomuuteen ja keskinäisestä kyräilystä optioihin olisi tuotava myös julkiselle sektorille.” Korjatkaa vain jos olen väärässä, mutta eikö juurikin julkinen sektori ole Suomen suurin pätkätyöllistäjä? Kysyä voi vaikka lähimmältä sairaanhoitajalta. Tai eikö juurikin yksi valtion suurimmista yhtiöistä Fortum ole vastuussa eniten kansalaisia ärsyttäneistä optioista? Erkki hei haloo!

Uusvasemmistolaisuuden ydin: kuinka kärpäsestä tehdään härkänen

Kun köyhyys vähenee huimaa vauhtia niin kotona kuin maailmallakin, alkavat uusvasemmistolaisilta ikivalittajilta loppua olkiukot. On hankala valittaa jostain, mikä ei todellisuudessa päde. (Ei se mahdotonta tietenkään ole, valitushan jatkuu aina vain.) Välillä on kuitenkin ilmeisesti keksittävä uusia ongelmia, onhan myllyyn aina lisättävä vettä. Ilmeisesti siksi talouskasvusta saadaan tällä kertaa ongelma otsikoimalla raflaavasti Suhteellinen köyhyys kasvanut. Jos köyhyys ei sinänsä kasva, niin suhteellinen köyhyys ainakin kasvaa! Jipii!

Vaihteeksi naisasiaa

Siitä onkin hetki, kun tässä blogissa on viimeksi käsitelty naisasiaa. Ei tosin pahemmin käsitellä vieläkään, vaan tyydyn tarjoamaan linkin Jussi Halla-ahon erinomaiseen kirjoitukseen Monikulttuurisuus ja nainen. Jälleen kerran hän kiinnittää huomiota siihen, että “monikulttuurisuutta kannattavat pääasiassa ne, jotka ovat tämän kehityksen suurimpia häviäjiä,” ja tällä kertaa kyse on erityisesti naisista.