Blogi

Ensin hitaasti, sitten nopeasti

Olen kirjoittanut Uuden Suomen Puheenvuoroon elokuusta 2008 lähtien yli kolmesataa artikkelia, jotka ovat herättäneet keskustelua yli kahdeksan tuhannen kommentin verran, vastineblogeista puhumattakaan. Olen käsitellyt useita aiheita, mutta monet keskeisimmistä kirjoituksistani ovat alusta lähtien käsitelleet tulossa olevaa talouden romahtamista valtioiden velkaantumisen ja keskuspankkien löysän...

Lähde

Ei enää niin tyyntä hyperinflaation edellä

Keskuspankkien rahamyllyt käyvät kuumina. Esimerkiksi olemassa olevista dollareista noin 20% on Nordean mukaan luotu vuonna 2020. Valtiot velkaantuvat villisti ja keskuspankit ottavat taseisiinsa jo kasoittain pörssiosakkeitakin. Ei ihme, että kryptovaluutat ovat vielä hurjemmassa nousussa kuin pörssit, joihin uusi raha tällä hetkellä virtaa kuluttajahintojen sijasta. Kunhan pato murtuu ja...

Lähde

Kuinka bitcoinilla tienaa ja olenko jo myöhässä?

Bitcoinin hinnan noustessa rajusti kohti uusia ennätyksiä, myös yleinen mielenkiinto kryptovaluuttaa kohtaan lisääntyy. Tyypillisesti asiaan perehtymättömät luulevat olevansa myöhässä, kun yksi bitcoin maksaa jo yli 15.500 euroa, vaikka myös bitcoinin kanssa käytetään desimaaleja, itseasiassa jopa kahdeksaa. Tässä artikkelissa kerron, kuinka tässä vaiheessa bitcoinia omistavat ovat itse asiassa...

Lähde

Tilasitte demokratiaa, saitte mitä tilasitte – Donald Trumpin

Donald J. Trumpin presidenttiys, oli se sitten yhden tai toivottavasti kahden kauden mittainen, on juuri sitä, mitä te demokratian kannattajat ansaitsette. Jostain syystä Trumpin kovaäänisimmät vastustajat ovat myös kovaäänisimpiä demokratian kannattajia, vaikka demokratia on juuri tätä: vaalijärjestelmän laskutavan mukaisesti eniten kannatusta saanut valitaan tehtävään.

Lähde

Miksi Kompensäätiö on hyvä asia

Antero Vartian ilmastonmuutoksen torjuntaan perustama Kompensäätiö sr on puhuttanut paitsi mediassa, myös ilmastoskeptisissä piireissä. Skeptikoiden keskuudessa hanke on kohdannut yllättävän paljon vastustusta, vaikka ajatus on mitä kannatettavin.

Mikäli mediassa kerrotut tiedot pitävät paikkansa ja Kompensäätiön toteuttama kasvihuonekaasupäästöjen kompensaatio on täysin vapaaehtoista, niin mitään järjellistä syytä vastustaa tällaista hanketta ei voi olla olemassa. Päinvastoin, koko ilmastopolitiikka ja oikeastaan kaikki muukin politiikka pitäisi hoitaa juuri näin: ne maksavat, jotka pitävät asiaa tärkeänä. Muut pitävät sitten muita asioita tärkeinä, ja maksavat niistä.

Kirjoitin oikeastaan tästä täysin samasta aiheesta kauan sitten kirjoituksen otsikolla Vapaamatkustajuuden epäongelma

Pitkähkön mutta suositeltavan kirjoituksen pointti oli, että kaikin puolin parhaaseen lopputulokseen sekä yksittäisten asioiden että kokonaisuuden kannalta päästään siten, että jokainen keskittyy ratkaisemaan yhdessä muiden kanssa tai omillaan niitä yhteiskunnan epäkohtia, jotka itse kokee tärkeimmiksi, sen sijaan, että valtion poliittisen prosessin ja byrokraattisen koneiston kautta pakotettaisiin kaikki osallistumaan kaikkien epäkohtien tai joidenkin epäkohdiksi kokemien asioiden ratkaisemiseen.

Kirjoituksessani käytin esimerkkeinä maanpuolustusta ja ympäristönsuojelua. Ilmastoskeptikkona (ja viitaten muuhun viime päivien uutisointiin, vapaata maahanmuuttoa kannattavana, mutta liiallista julkista sosiaaliturvaa vastustavana sellaisena) olen vain tyytyväinen, että Antero Vartia on ryhtynyt ratkomaan kokemaansta ilmastoepäkohtaa anarkokapitalistisesti vapaan markkinatalouden keinoin vanhan ehdotukseni mukaisesti. 

Mielestäni päästötariffit, tuulimyllyjen tuet, ilmastoperusteiset osuudet sähkö- ja polttoaineveroissa voisi lakkauttaa, ja jättää koko homman Kompensäätiön ja muiden vastaavien vapaaehtoisten hankkeiden varaan. Jos ongelma on todellinen ja tarpeeksi merkittäväksi koettu, niin se varmasti ratkaistaan parhaiten juuri näin, eikä pakottamalla kaikkia mukaan hillittömään poliittis-byrokraattiseen hankkeeseen, jota kaikki osapuolet vieläpä lobbaavat tukemaan omia näkökulmiaan, hukuttaen varsinaisen asian.

Pienenä kauneusvirheenä Kompensäätiössä ehkä näkisin hankkeen voittoatavoittelemattomuuden - mikseipä yhteiskunnan koettujen epäkohtien ratkaisemisella voisi tehdä myös bisnestä? Mutta kuten todettua, tämä on vain kosmeettinen asia.

Miksi Kompensäätiö on hyvä asia

Antero Vartian ilmastonmuutoksen torjuntaan perustama Kompensäätiö sr on puhuttanut paitsi mediassa, myös ilmastoskeptisissä piireissä. Skeptikoiden keskuudessa hanke on kohdannut yllättävän paljon vastustusta, vaikka ajatus on mitä kannatettavin. Mikäli mediassa kerrotut tiedot pitävät paikkansa ja Kompensäätiön toteuttama kasvihuonekaasupäästöjen kompensaatio on täysin vapaaehtoista...

Lähde

Minä en ole paha ihminen, etkä ole sinäkään

Olen ilmastoskeptikko, denialistiksikin haukuttu. Olen ollut skeptikko jo pitkään. Vuonna 2007 perustin skeptisen kansalaisjärjestön, Ilmastofoorumi ry:n ja olen sen puheenjohtaja. Meillä on lähes kaksisataa jäsentä ja viime aikoina uusia jäsenhakemuksia on tullut lähes päivittäin. Kaltaisiani skeptikoita tai "haalentajia" (lukewarmer), olivat he sitten taviksia kuten minä tai tutkijoita...

Lähde

Bitcoin, maailmanvaluutta

Jos olet seurannut bitcoinin kurssikehitystä vain viimeiset kaksitoista kuukautta, kuten suurin osa muusta maailmasta, niin otsikkoni saattaa vaikuttaa sinusta harhaiselta. Bitcoinhan on sukeltanut jo yli 80% ja julistettu kuolleeksi satoja kertoja, joten miten siitä muka enää koskaan voisi tulla mitään? Helposti, lue vaikka. Bitcoinin fundamentit Ennen varsinaista asiaa on syytä kerrata mistä...

Lähde

Kymppitonni vuodessa ilmastonsuojeluun? Ei kiitos.

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n uusi maanantaina julkaistu erikoisraportti SR15 arvioi, että pelkästään energiantuotannon uudistaminen 1,5 asteen tavoitteessa pysymiseksi maksaa jopa 106 biljoonaa euroa vuodeen 2050 mennessä. Joka vuosi puhutaan siis 1,4-3,3 biljoonan euron kustannuksista. 

Biljoonat - kyllä, biljoonat, tämä ei ole käännösvirhe - ovat niin suuria lukuja kahdentoista nollansa kanssa, että lienee syytä tuoda luvut käytännön tasolle.

Jokaiselle maailman ihmiselle jaettuna tämä tarkoittaisi jopa 443 euron vuosittaista kustannusta. Se ei vielä kuulosta pahalta, mutta koska jopa miljardilla ihmisillä on käytettävissään alle tuon verran pelkkään elämiseen vuodessa, on selvää, että maksukykyisille maksettavaa tulee reilusti enemmän.

Suomen ostovoimakorjattu osuus maailman BKT:sta on 0,19 % (IMF 2017). Suomen osuus kustannuksista suhteessa maailman BKT:een olisi siis 2,6-6,2 miljardia euroa vuodessa.

Jokaiselle täysi-ikäiselle suomalaiselle (4,45 milj. v. 2017) maksettavaa tulisi siis 591-1405 euroa vuodessa. Vielä ihan sietokyvyn rajoissa, joskin monen perheen taloudessa alkaa vihloa varsinkin haarukan yläpäässä.

Vaikka lähes kaikki maailman maat ovat mukana ei-sitovassa Pariisin ilmastosopimuksessa, suurin osa maista on sopimuksessa saamapuolella. Käytännössä kustannukset jakautuvat todellisuudessa varakkaiden teollisuusmaiden kesken. Lisäksi ainakin Yhdysvallat ja Australia ovat ilmoittaneet jäävänsä pois talkoista. Suomen osuus OECD-maiden BKT:sta (poislukien Yhdysvallat ja Australia) on 0,67 %.

Jos kustannukset jaetaan siis rikkaiden ja halukkaiden teollisuusmaiden kesken, Suomen osuus on 9,2-22,0 miljardia euroa vuodessa, eli jopa 40 % Suomen valtion ensi vuoden määrärahoista!

Jokaiselle suomalaiselle aikuiselle se tekee sitten jo 2079-4937 euroa per vuosi. Pelkästään globaalin energiasektorin "korjaamiseen", IPCC:n uusimman raportin mukaan. Oletko sinä valmis tähän?

Kun otetaan vielä huomioon työttömät, eläkeläiset, opiskelijat ja muuten vähävaraiset, niin keskiluokkainen ydinperhe ei näistä talkoista selviä edes vaivaisen kymppitonnin vuosikuluilla, hyvä jos pysyy alle kahdessa. Se on pahimmillaan perheen toisen vanhemman vuoden nettopalkka. Joka vuosi, aina vuoteen 2050 asti. Tuleekohan vielä maksettua ylimääräistä ympäristöystävällisistä tuotteista?

Energiasektorin osuus hiilidioksidipäästöistä on kaksi kolmannesta, joten summiin pitää laittaa vielä ainakin puolet lisää, olettaen että muiden sektorien kustannukset ovat linjassa energiasektorin kanssa.

Ja lopuksi: kuka on joskus kuullut valtioiden hankkeesta, joka olisi pysynyt budjetissa? IPCC:n antaman jo valmiiksi tähtitieteellisen hintalapun ylälaitaan on syytä suhtautua vähintäänkin epäilevästi.

-- 

Pasi Matilainen
Puheenjohtaja, Ilmastofoorumi ry (Ilmastofoorumi Facebookissa)

Kymppitonni vuodessa ilmastonsuojeluun? Ei kiitos.

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n uusi maanantaina julkaistu erikoisraportti SR15 arvioi, että pelkästään energiantuotannon uudistaminen 1,5 asteen tavoitteessa pysymiseksi maksaa jopa 106 biljoonaa euroa vuodeen 2050 mennessä. Joka vuosi puhutaan siis 1,4-3,3 biljoonan euron kustannuksista. Biljoonat – kyllä, biljoonat, tämä ei ole käännösvirhe – ovat niin suuria lukuja kahdentoista...

Lähde