Ihmiset ovat erilaisia ja silti heille kaikille kuuluvat samat yksilön oikeudet. Tämä on niin itsestäänselvä asia, että tekisi mieleni lopettaa kirjoittaminen tähän ja tehdä tästä lyhin blogikirjoitukseni ikinä, mutta monenlainen erilaisuuden vihaaminen on niin yleistä nykypäivänä, että asiasta joutuu kirjoittamaan vähän enemmänkin.
On olemassa hyvin tärkeä syy sille, miksi ihmiset ovat erilaisia, ja se on evoluutio. Varsinkin monimutkaisempien eläinlajien — kuten ihmisen — kehityksen ja menestymisen kannalta on suotuisaa, että väestössä esiintyy riittävästi vaihtelua. Tällöin yhden piirteen osoittautuessa huonoksi toinen piirre on olemassa ja saa tilaa yleistyä seuraavissa sukupolvissa. Voidaankin sanoa — paitsi evoluutiobiologisista myös sosiaalisista, kokemusperäisistä ja kulttuurillisista vaikuttimista johtuen — että mikä tahansa inhimillinen ominaisuus noudattelee normaalijakaumaa.
Kuva normaalijakaumasta ja keskihajonnasta: Petter Strandmark / Wikimedia Commons
Millä tahansa mittarilla (johon yksilö ei voi itse juurikaan vaikuttaa eikä valita) noin kaksi kolmannesta väestöstä on yhden keskihajonnan ja noin 95% kahden keskihajonnan sisällä väestön keskiarvosta, oli kysymys sitten vaikkapa älykkyydestä tai pituudesta. Tämä suuri massa koetaan yleisesti ”samanlaisena” tai normaalina, ja kaikki ihmiset jakauman kummasta tahansa ääripäästä koetaan jollain tavoin erilaisina tai poikkeavina. Vaikka juuri nämä poikkeavimmat yksilöt saattavat lajin tulevaisuuden kannalta olla avainasemassa, jos esimerkiksi muuttuva ympäristö kääntyy vihamieliseksi jollekin ominaisuudelle, niin silti he kohtaavat helposti vieroksuntaa, syrjintää ja jopa väkivaltaa erilaisuutensa vuoksi.
Vaikka en mikään biologi olekaan, uskallan silti tuoda julki arveluni, että fyysisten ominaisuuksien lisäksi myös monet muut inhimilliset ominaisuudet kuuluvat tähän luonnollisesti normaalijakautuvien asioiden joukkoon, kuten erilaiset käyttäytymismallit: seksuaalisen vietin voimakkuus, seksuaalinen suuntautuminen, jne. Esimerksiksi juurikin seksuaalinen suuntautuminen on asia, jossa erilaisiksi koetut ihmiset ovat saaneet kärsiä paljon ”normaalien” taholta.
Kuten sanottua, kaikenlainen poikkeavuus ja erilaisuus on kuitenkin täysin luonnollista ja jopa olennaista esimerkiksi evoluution kannalta. Myös yksilölle itselleen se on osa identiteettiä, enemmän tai vähemmän keskeinen. Erilaisen käyttäytymisen kieltäminen tai rajoittaminen on yksilöä kohtaan yhtä väkivaltaista kuin fyysisen erilaisuuden ”tasaaminen”, esimerkiksi pitkän henkilön lyhentäminen sääriluita kirurgisesti lyhentämällä. (Tätä sivuten suosittelen vilkaisemaan Kurt Vonnegutin ”Harrison Bergeroniin” pohjautuvan Tammy Brucen lyhytelokuvan nimeltä 2081 trailerin…)
Koska yksilön oikeudet kuuluvat kaikille, ei fyysinen eikä henkinen väkivalta ole hyväksyttävää pelkän erilaisuuden vuoksi. Ainoastaan silloin, kun yksilö — oli sitten ”normaali” tai ”poikkeava” — aiheuttaa tai aikoo aiheuttaa haittaa muille, voidaan häntä väkivaltaisesti estää, pysäyttää tai rangaista. Esimerkiksi pedofilia on sellainen poikkeavuus, jonka harjoittajia on oikeutettua estää tekemästä tekojaan, koska ne ovat uhreille selvästi haitallisia, mutta pelkkä haitallisesti poikkeava suuntautuminen sinänsä ei riitä oikeutukseksi vastatoimille, jos yksilö ei ryhdy tai aio ryhtyä muita haittaaviin toimiin. Jos taas vaikkapa keskimääräisestä poikkeava seksuaalinen suuntautuminen kohdistuu keskenään vapaaehtoisesti kanssakäyviin aikuisiin (esimerkiksi vaikkapa homous tai polyamoria), niin siihen ei ole kenelläkään oikeutta puuttua, sillä se olisi perusteetonta väkivaltaa kyseisiä henkilöitä kohtaan.
Onkin moraalitonta vaatia ja pystyttää erilaisia kieltoja ja rajoituksia, jotka estävät kaikenlaisia ja erilaisia ihmisiä toteuttamasta omia harmittomia taipumuksiaan ja mieltymyksiään, oli sitten kysymys seksuaalisuudesta, alkoholin tai huumeiden käytöstä, ampuma-aseiden näpräämisestä ja niin edelleen. Kaikki sellaiset lait ja rajoitukset, jotka puuttuvat sellaisiin ihmisten toimiin, joista ei ole kenelläkään ulkopuoliselle haittaa vastoin tahtoaan, ovat väkivaltaa ja tyranniaa kyseisiä ihmisiä kohtaan. Niiden, jotka eivät siedä erilaisuutta, olisi vain hyväksyttävä tämä, keskityttävä omiin asioihinsa ja niin kutsutusti hankittava elämä.