Koko Liberaalien olemassaolo ja pyrkimys nousta puoluerekisteriin tuntuvat olevan sellaisia asioita, jotka herättävät vastustusta ja pahaa mieltä joissakin ihmisissä. On jopa paljon liberaaleja, jotka eivät pidä Liberaaleista, ja toimivat itse muissa puolueissa tai ainakin toivovat muiden liberaalien toimivan osana suurempia puolueita, kuten Kokoomusta, RKP:ta ja Vihreitä. Tässä kirjoituksessa aion osoittaa, miksi liberaaleina itseään pitävien ei tulisi toimia missään muussa puolueessa kuin Liberaaleissa, jos missään, ja mikä erottaa Liberaalit muista puolueista.
Olen aiemminkin kirjoittanut siitä, että valtapuolueiden välillä ei ole mitään eroja liberaalilta näkökannalta — kaikki ne kannattavat valtion laajamittaista osallistumista ja puuttumista tavallisten ihmisten asioihin. Tällä kertaa otin avukseni sovelletun version Maailman Pienimmästä Poliittisesta Testistä. Vaihdoin yhden kysymyksen kymmenestä kotimaiseen keskusteluun sopivammaksi ja sen jälkeen arvioin Suomen nykytilanteen, eduskuntapuolueiden tavoitteet ja Liberaalien tavoitteet kussakin kysymyksessä asteikolla nollasta sataan (100 = agree, 50 = maybe, 0 = disagree). Alla tulokset kuvaajana ja tämän kirjoituksen lopussa taulukkona. Arviot ovat toki hyvin subjektiivisia ja nopeasti tehtyjä.
Tummansininen pylpyrä rykelmän keskellä on nyky-Suomi. Pakollinen, epätasa-arvoinen asevelvollisuus, uhattuna oleva sananvapaus, jyrkkä päihdepolitiikka ja valtionkirkot laskevat henkilökohtaisten vapauksien (personal issues) pisteitä. Yritysten tukeminen verovaroista, tullit (jotka toki tulevat nykyisin EU:n kautta), pakollinen julkinen eläke, pakollinen julkinen sosiaaliturva ja haluttomuus laskea veroja puolestaan laskevat taloudellisten vapauksien (economic issues) pisteitä.
Muut pylpyrät rykelmässä kuvaavat eduskuntapuolueita. Esimerkiksi Kokoomus on mielestäni keskimääräistä myönteisempi vapaakaupalle ja Kokoomuksessa on mukana jonkin verran ammattiarmeijaa kannattavia ja yritystukia vastustavia liberaaleja, muunmuassa näiden asioiden vuoksi Kokoomus on subjektiivisen arvioni mukaan hiukan nyky-Suomesta liberaalimpaan suuntaan.
Oleellista on kuitenkin huomata, että koko rykelmä eli kaikki eduskuntapuolueet ovat etatistien kentässä eli suuren ja vaikutusvaltaisen julkisen sektorin kannalla. Kaikissa eduskuntapuolueissa on myös vahva johto, joka on hyvin sitoutunut tähän nk. hyvinvointimalliin, ja jonka linja on status quo höystettynä vanhoilla ideologisilla jäänteillä varustetulla populismilla.
Puolueiden rakenne ja hierarkia on sellainen, että ne suosivat puolueen vallitsevaa linjaa mukailevia organisaatiossa ylenemisessä, jolloin toisinajattelijat jäävät paitsioon eivätkä pääse muuttamaan puolueen linjaa. Tällaisissa puolueissa toimivien liberaalien ajatuksena on luullakseni joustaa itselleen vähäpätöisissä kysymyksissä, jotta he pääsevät mukaan vaikuttamaan puolueen linjaan itselleen tärkeämmissä kysymyksissä.
Tämä strategia on kuitenkin liberalismin kannalta tuhoon tuomittu, kuten yllä olevasta kuvaajasta on helppo havaita, sillä entä sitten, vaikka jonkin valtapuolueen liberaalisiipi saisikin hivutettua puoleen linjaa jossain yksittäisessä kysymyksessä hieman liberaalimmaksi? Puolue olisi silti edelleen hyvin vahvasti etatismikentässä. Siinä vaiheessa kun seuraavaa puolueen linjausta oltaisiin uuden pitkän työn seurauksena liberalisoimassa, joku aiempi liberaalimpi linjanmuutos on todennäköisesti jo kumottu takaisin etatistiseen suuntaan.
Toisin sanoen, valtapuolueiden liberaalisiivet voinevat vaikuttaa yksittäisiin asioihin, mutta kokonaisuuden kannalta toiminta on ajanhukkaa. Esimerkiksi Kokoomuksen, RKP:n tai Vihreiden puheenjohtajaksi, puoluesihteeriksi tai eduskuntaryhmän johtoon ei tulla koskaan valitsemaan liberaalia, vaikka niissä olisi merkittäviäkin liberaalisiipiä.
Liberaalit sen sijaan, vaikka onkin pieni ja piskuinen, on selvästi omassa kategoriassaan. Henkilökohtaisista vapauksista olisi tavoiteohjelmalle rapsahtanut täydet pisteet ilman maanpuolustusveroa. Taloudellisista kysymyksistä putoaa pois huomattavasti enemmän pisteitä, mistä huomaa Liberaalien sosiaaliliberaaliuden. Vektorin suunta ja pituus ovat kuitenkin erinomaisia.
Yksittäisen, poliittisesti aktiivisen liberaalin on varmasti huomattavasti helpompi päästä mukaan touhuihin ja asioista päättämiseen liittymällä johonkin suurempaan puolueeseen ja leikkimällä mukana, antaen puolueelle löysää itselleen vähemmän tärkeissä kysymyksissä ja tarjoten puhtaan liberalismin sijaan kompromisseja. Mutta jos hän kuvittelee sillä tavoin edesauttavansa yhteiskunnan muuttamista huomattavasti liberaalimmaksi, hän on valitettavasti erittäin väärässä.
Liberaalien kaltainen ”mikropuolue”, ”menneisyyden jäänne” tai mitä näitä haukkumasanoja nyt onkaan, tarjoaa nykyisellään huomattavasti valtapuolueita vähemmän valtuusto- ja lautakuntapaikkoja, eduskuntapaikoista puhumattakaan, ja huomattavasti enemmän palkatonta työntekoa.
Liberaalit kuitenkin ajaa älyllisesti rehellisesti suurta ja radikaalia kokonaismuutosta yhteiskunnan liberalisoimiseksi ja siten kansalaisten aseman ja mahdollisuuksien parantamiseksi. Sille on selvästi oma paikkansa, jota mikään muu puolue tai puolueeksi pyrkivä yhdistys ei edes aio täyttää. On erittäin tärkeää, että joku edes yrittää.
Näillä puheilla toivotan kaikki muiden puolueiden ja puolueisiin kuulumattomat liberaalit mukaan Liberaalien toimintaan! Ja jos et ehdi, jaksa tai halua osallistua muuten, täytä ainakin kannattajakortti ja vinkkaa siitä kavereillesikin. Et voine kieltää, etteikö Suomen poliittisessa kentässä olisi Liberaalien mentävä aukko.
Ymmärrän myös, että Liberaalien historiassa on ollut jotain ihmeen nurkkakuntaisuutta ja varmaan jotain eripuraakin, mutta olisi typerää takertua menneisyyden skismoihin ja jättää sen vuoksi Suomi etatistien eri sävyjen armoille ja pahimmillaan osallistua etatismiin kallistuvien puolueiden toimintaan!
Tässä lopuksi se lupaamani taulukko puoluearvioinneistani. Saas nähdä kuinka hyvin tämä soveltuu tänne blogiin…
Lib. | Kok. | Kesk. | SDP | Vihr. | PS | Vas. | KD | RKP | Suomi | |
Valtion ei tule rajoittaa tai sensuroida puhetta, lehdistöä tai Internetiä. | 100 % | 70 % | 70 % | 50 % | 30 % | 70 % | 70 % | 70 % | 50 % | 80 % |
Asepalveluksen tulee olla vapaaehtoinen tai ammattiarmeija. | 90 % | 20 % | 0 % | 25 % | 40 % | 0 % | 10 % | 0 % | 40 % | 0 % |
Minkään lain ei tule koskea yhteisymmärryksessä toimivien aikuisten välistä seksiä. | 100 % | 100 % | 80 % | 100 % | 100 % | 80 % | 100 % | 50 % | 100 % | 100 % |
Aikuisten huumeiden hallussapitoa ja käyttöä koskevat lait tulee kumota. | 100 % | 0 % | 0 % | 0 % | 10 % | 0 % | 10 % | 0 % | 0 % | 0 % |
Valtio ja kirkot tulee erottaa toisistaan lopullisesti. | 100 % | 20 % | 0 % | 40 % | 40 % | 0 % | 50 % | 0 % | 20 % | 0 % |
Valtion tai kuntien ei pidä tukea yrityksiä verovaroista. | 80 % | 20 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % |
Valtion ei pidä rajoittaa kansainvälistä vapaata kauppaa. | 100 % | 70 % | 50 % | 20 % | 25 % | 20 % | 0 % | 50 % | 50 % | 50 % |
Ihmisten päättäköön eläkkeistään itse - eläketurva yksityiseksi ja vapaaehtoiseksi. | 60 % | 50 % | 25 % | 0 % | 25 % | 0 % | 0 % | 25 % | 50 % | 25 % |
Valtion sosiaaliturva tulee korvata yksityisellä hyväntekeväisyydellä. | 60 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 10 % | 0 % | 0 % |
Veroja ja valtion sekä kuntien menoja tulee leikata vähintään puoleen. | 75 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % |
Henkilökohtaiset vapaudet | 98 % | 42 % | 30 % | 43 % | 44 % | 30 % | 48 % | 24 % | 42 % | 36 % |
Taloudelliset vapaudet | 75 % | 28 % | 15 % | 4 % | 10 % | 4 % | 0 % | 17 % | 20 % | 15 % |