Ao. kirjoitus lähetetty Keskisuomalaiseen 7.7.08 ja julkaistu ko. lehdessä 8.7.08 otsikolla “Inflaation määritelmä,” muuten muokkaamattomana. Lisäsin Ksml:n sivulle myös tarkennuksia kommenttina.
Keskisuomalaisen pääkirjoituksessa 2.7.08 pohdittiin inflaation syitä ja seurauksia. Kirjoitus toisti erittäin yleisen virheen rinnastaen inflaation ja hintojen nousun toisiinsa, minkä vuoksi myös päätelmät menivät pieleen.
Vaikkakin arkikielessä inflaatiolla tarkoitetaan lähes aina hintojen nousua, klassisessa taloustieteessä se tarkoittaa rahan määrän kasvua. Hintojen nousu puolestaan on välttämätön seuraus inflaatiosta, mikä osaltaan selittää termien sekoittumisen.
Yhden hyödykkeen, kuten öljyn, hinnan nouseminen ei aiheuta yleistä hintojen nousua, ellei siihen vastata lisäämällä rahan määrää keskuspankkien toimesta, yksityisellä lainanotolla tai molemmilla.
Tietysti öljyn kallistuminen nostaa niiden tuotteiden hintoja, joissa öljyn hinta on merkittävä tuotantokustannus, mutta rahan määrän pysyessä vakiona tästä seuraa ainoastaan öljytuotteiden kysynnän heikentyminen (joka aiheuttaa laskupaineita hintaan korjaten tilannetta), vaihtoehtoisten tuotteiden kysynnän lisääntyminen (joka myös aiheuttaa laskupainetta öljyn hintaan) ja/tai (öljyn kysynnän pysyessä ennallaan) muiden tuotteiden kysynnän heikentyminen (joka aiheuttaa laskupaineita niiden hintoihin).
Raaka-aineiden ja hyödykkeiden hintojen muutokset siis ainoastaan ohjaavat kysyntää uudelleen, mikäli rahan määrä ei muutu. Nykyisestä yleisestä hintojen noususta onkin lähes yksinomaan syyttäminen länsimaiden keskuspankkeja rahan määrän lisäämisestä ja hallituksia muista hintoja nostavista toimista, kuten ruoan hintatasoa nostavasta biopolttoainevillityksestä.
Pasi Matilainen
Puheenjohtaja, Keski-Suomen Liberaalit
Jyväskylä
Blogilukijoille lisäksi oheislukemistona vaikkapa tämä: Commodity Prices and Inflation: What’s the Connection?
Nopeasti keskustelua lukiessa tein pari -enemmän tai vähemmän tarkkaa- huomiota:
a) kysynnän ja tarjonnan puuttumisen. Hinnathan määräytyvät markkinoilla poikkeuksetta näiden perusteella. Hyödykkeiden hinnat rahan suhteen eivät voi mitenkään poiketa tästä.
b) Inflaation ja kuluttajahintojen yhteys on vaikeasti havaittavissa kolmesta syystä: 1) aika ja rahan valuminen 2) muutokset kuluttajien preferensseissä 3) tuottavuuden kasvu
c) paperirahojen yhtäaikainen, mutta eri nopeuksinen, arvonaleminen siirtää huomion esim. heikkenevään dollariin, ja toimii poliittisena keppihevosena. Poliittisessa diskurssissahan puhutaan poikkeuksetta siitä miten heikkenevä dollari tekee suomalaisten olon tukalaksi syystä tai toisesta. Eri asia tietenkin on kuinka paikkaansapitäviä nämä huolet ovat.