Kirjoitin Hesarin keskusteluihin pitkähkön kommentin ruoan hinnan kallistumisesta ja ajattelin, että sen voisi laittaa tännekin. Alussa oleva lainaus on saman ketjun aiemman kirjoittajan näkemys, johon vastaan.
Vai olisiko ruuan myyjien rikastuminen tärkeämpää kuin ruoan hinnanoususta johtuvat turvallisuusuhat?
Kyse ei ole ruoan myyjien rikastumisesta sinänsä, mutta lähelle meni. Yksi keskeinen tekijä ovat nimittäin maataloustuet ja -tullit sekä -vientituet, joiden ansiosta ruokaa tuotetaan kalliilla länsimaissa ja lisäksi länsimaisten veronmaksajien tuella ylijäämä myydään halvalla muihin maihin.
Suorat tuet ja tullit ovat jo tarpeeksi paha, koska ne estävät mm. kehitysmaita tuomasta edullista ruokaa länsimaihin, mutta oman ylituotannon dumppaaminen vientitukien avulla kehitysmaihin on isku vyön alle, sillä kehitysmaiden omat maataloustuottajat eivät voi sitä vastaan kilpailla ja menettävät elinkeinonsa.
Kehitysmaat eivät puolestaan voi suojautua halpatuonnilta tulleilla, koska Maailman pankki ja IMF vaativat niiltä lainojen löysäämisen ehtona tuonnin avaamista länsimaista. Kehitysmaiden keskinäiset tullimuurit ovat muuten usein vielä länsimaisia vastineitaankin korkeampia, mikä pahentaa kehitysmaiden asemaa entisestään.
Kehitysmaissa on myös usein sisäisiä ongelmia, kuten yksityisomaisuuden suojan puute. Tämä voi kuulostaa kapitalistiselta hapatukselta, mutta ongelma on tosi ja vakava: kun maanviljelijä ei voi omistaa viljelemäänsä maatilkkua, eikä voi luottaa siihen, että joku ei tule ottamaan häneltä maatilkkua väkivalloin pois, hänen ei myöskään kannata investoida maatilkkunsa kehittämiseen, saati sitten maatalouskoneiden hankintaan. Tästä syystä merkittävää osaa maapallon viljavimmista alueista viljellään yhä lähes kivikautisin metodein.
Lisäksi kasvava osa kehitysmaiden peltoalasta menee turhakkeiden viljelyyn, kuten esimerkiksi tupakka ja tee. (Kahvikin kuuluisi listaan, mutta eihän ilman sitä voi elää.)
Ajankohtaisin ja nopeimmin kasvava turhake on kuitenkin biopolttoainetuotanto, joka paitsi suoraan nostaa ruoan hintaa, kun ruokaviljaa käytetään etanolin valmistukseen ja siten sen kysyntä kasvaa, myös aiheuttaa maailmalle elintärkeiden sademetsien tuhoutumista, kun sademetsää poltetaan öljypalmuviljelmien tieltä. (Sademetsät saattavat muuten olla luultuakin tärkeämpiä: Tuuletusta ilmastokeskusteluun (pdf).)
Yhteenvetona totean, että kestävän kehityksen toimivia ratkaisuja myös ruoan hinnan kallistumiseen ovat kaikkien maataloustukien, -tullien ja -vientitukien poisto, yksityisomaisuuden suojan edistäminen kehittyvissä maissa sekä globaalin järjettömyyden lopettaminen (biopolttoaineet).
(Lisäys: Näköjään Markuskin oli kirjoittanut aiheesta varsin ansiokkaan kirjoituksen.)
Lisäys 14:06: Ilmeisesti HS:n nettisensori katsoi kirjoitukseni jotenkin sopimattomaksi, koska se ei tuonne kommenttiketjuun ilmestynyt. Täytyykin merkitä Varjohesariin, vaikka en ymmärräkään miksi kommenttini ei kelvannut. 😀