Hesari uutisoi, että Danske Bankin tutkimuksen mukaan yli puolet 18–19-vuotiaista ei tiedä, mikä korko on, eivätkä juuri sen paremmin tiedä heidän vanhempansakaan. Tästä sinänsä surullisesta asiasta kirjoittaa varmasti monikin nasevia kommentteja, joten jätän sen suosiolla muille. Sen sijaan kommentoin toista asiaa, joka löytyy Hesarin artikkelin puolivälistä:
Koululle vastuuta [taloustiedon jakamisesta] vyörytti [Danske Bankin toimintamaissa yleensä] 80 prosenttia, Suomessa 93 prosenttia vastaajista.
Tämä siitä seuraa, kun vuosikymmenten ajan holhousyhteiskunta siirtää yhä enemmän vastuuta pois vanhemmilta kouluille (ja yleisemminkin pois kansalaisilta yhteiskunnalle). On saavutettu tila, jossa lähes jokainen pitää lasten oppimisesta vastuussa koulua eikä esimerkiksi heidän vanhempiaan. Sen seurauksena yli puolet 18-19-vuotiaista ei tiedä, mikä korko on! (Eikä 44% heidän vanhemmistaankaan.) Siis niinku OMG WTF?!
Julkinen, ilmainen peruskoulutus on kaunis asia teoriassa. Käytännössä koulujen opetusta kuitenkin rajoittaa paitsi poliittinen korrektius, myös poliittiset muotivirtaukset, ja koska sosialidemokratia on tässä maassa pysyvä sellainen, niin perusopetus on väkisinkin ainakin hieman värittynyttä. Talousasiat ovat “kovia” ja “epähumaaneja,” joten niitä myös käsitellään sen mukaisesti. (Oma taloustiedon opettajani yläasteella oli muistaakseni pesunkestävä kommunisti ja sen kyllä tunneillakin huomasi.)
Toinen peruskoulutuksen ongelma on sen näennäinen maksuttomuus. Koska kustannukset jaetaan kaikkien kesken verojen muodossa, on maksutapa epäsuora ja peruskoulu tuntuu ilmaiselta palvelulta. Ilmaisuus vaikeuttaa merkittävästi paitsi oppilaiden itsensä, erityisesti heidän vanhempiensa sitoutumista koulutukseen. Myöskään koululaitoksen puolelta ei synny mitään luontaista velvollisuutta asiakkaita kohtaan, koska rahat tulevat joka tapauksessa. Henkilökunnan tarvitsee siis vain tehdä työnsä jotenkin eikä mitään muuta.
En vaadi peruskoulujärjestelmän välitöntä lakkauttamista. Näkisin kuitenkin, että oikeasti yksityisten koulujen — siis muidenkin kuin kristillisten tai steinerkoulujen — toiminta tulisi sallia laajemmin, ilman riippuvaisuutta opetushallitukseen. Itse asiassa yksityisten koulujen ei tarvitsisi mielestäni edes täyttää mitään yhteiskunnan vaatimuksia opetuksen tasosta tai laajuudesta — se on puhtaasti vanhempien asia. Varmasti kaikki vanhemmat haluavat lapsilleen vain parasta. Aika sitten näyttäisi mistä kouluista valmistuvat tietävät mikä korko on.
Tähän samaan yhteyteen sopivat hyvin lopetukseksi Miss Suomi 2008 Satu Tuomiston sanat:
Vastasit samaisessa keskusteluohjelmassa sanaan kerjäläinen, että heitä tarvitaan Suomessa. Miksi olet tätä mieltä?
– En ajatellut paljon mitään. Se oli minun ensimmäinen tv-haastatteluni. Mielestäni yhteiskunta kuitenkin tarvitsee toimiakseen myös vähäosaisempia. Jos kaikilla olisi asiat hyvin, niin menettäisimme työpaikkoja. Se on fakta, tarvitsemme heitä, jotta paletti pyörii. Niin minä ajattelen.
Danske Bankin tutkimus löytyy verkosta.