Näitä mielipidekirjoituksiahan alkaa näköjään nyt pukkaamaan, tosin lähinnä taitaa tulla tartuttua “kynään” jonkun muun kirjoittaessa ensin tarpeeksi kommentteja herättävästi. Tällä kertaa sen kunnian vei itse Keskisuomalaisen päätoimittaja. Päivitys 7.12.: Lehti julkaisi kirjoitukseni tänään, kieltämättä hieman paremmin otsikoituna, mutta muuten muokkaamattomana.
Vaaliuudistuksesta
Päätoimittaja Laatikainen kirjoitti 1.12. vaalipiiriuudistuksesta. Pääkirjoitus esittää, että pienpuolueet ovat jonkinlainen haitta kansanvallalle ja hyvinvointivaltion rakentamiselle. Kääntäen samalla logiikalla voidaan kuitenkin väittää, että kansanvalta toteutuu parhaiten yksipuoluejärjestelmässä, mitä tuskin tarkoitettiin. Pienpuolueet ovat kuitenkin tärkeä voimavara suomalaiselle demokratialle.
Yhdysvaltalaista kaksipuoluejärjestelmää perustellaan usein muun muassa sillä, että kummankin puolueen sisällä käydään jatkuvaa kamppailua eri suuntauksista ja äänestäjät voivat sitten antaa tukensa valmiille ratkaisupaketeille. Käytännössä tämä kuitenkin siirtää valtaa lobbaajille ja erityisintresseille, koska puolueilta puuttuu todellinen ulkoinen muutospaine.
Suomalaisessa demokratiassa, jossa pienpuolueita ei vielä ole lakaistu maton alle, nimenomaan pienet luovat suurille muutospaineita ja toimivat tavallaan niiden vahtikoirina, tarjoamalla äänestäjille vaihtoehtoja ja kanavan tuoda tyytymättömyyttään esille. Tietenkään mikään pienpuolue yksin ei käännä politiikan suuntaa. Välillä kuitenkin joku pieni voi itse kasvaa suuremmaksi, mutta useammin suuret liikahtavat pienemmän suuntaan nähdessään äänestäjien toiveet käytännössä. Molemmista muutoksen keinoista hyvä esimerkki on Vihreä liitto, joka on sekä kasvanut että tuonut ympäristönäkökulman kaikkiin puolueisiin.
Juuri tästä syystä demokratian on nimenomaan rohkaistava pienpuoluetoimintaa eikä ehkäistä sitä väkinäisillä muutoksilla vaalipiireihin. Siirtoäänivaali olisi oiva keino siihen, kun äänestäjien ei tarvitsisi pelätä ääntensä menemistä hukkaan pienimmänkään puolueen tai jopa valitsijayhdistyksen ehdokasta äänestäessään. Se myös yhdistää puolue- ja henkilövaalien parhaat puolet.
Samalla olisi lisäksi hyvä tilaisuus yhdistää koko maa yhdeksi vaalipiiriksi viimeisissäkin vaalipiireihin jaotelluissa valtiollisissa vaaleissa. Eivät europarlamentaarikotkaan edusta kotiseutujaan vaan koko Suomea, ja samoin tulisi olla kansanedustajien laita. Ei heidän tehtävänsä ole tapella kotimaakunnan tiemäärärahoista vaan hoitaa asiat koko Suomen kannalta parhain päin. Siksi vaalipiirijako ylipäätään on perusteeton, ja kertoo äänestäjälle vain sen, ettei hänen kykyynsä valita ehdokkaita luoteta.
Nykyisin erittäin voimakkaasti suuria puolueita suosiva puoluetukijärjestelmä olisi niin ikään kehittämisen tarpeessa. Ei liene aiheellista tukea veronmaksajien rahoista mitä tahansa puolueeksi järjestäytyvää toimintaa, joten demokratian ja tasa-arvon kannalta paras ratkaisu olisi kaikkien puolueiden toimiminen puhtaasti omin voimin.
Pasi Matilainen
Puheenjohtaja, Keski-Suomen Liberaalit
Jyväskylä
Puoluetuista olen muutenkin kirjoittanut samaan lehteen aiemminkin, 04.05.2006 otsikolla “Puoluetuki lakkautettava.”