Kirjoitin vaihteeksi kommentin Hesarin keskustelupalstalle päättömän uutisen jatkeeksi. Ja jälleen siitä on varmuuden vuoksi tehtävä kopio tänne, jos vaikka sensori vetää palkokasvit sieraimeensa. Olkaatten siis hyvät.
Historiaa: Suomessa malariaa esiintyi vielä toiseen maailmansotaan saakka. Jopa neuvostoliittolaisessa Arkangelin satamakaupungissa Jäämeren rannikolla malariaepidemiat tappoivat kymmeniä tuhansia ihmisiä 1920- ja 1930-luvuilla.
Mitä yhteistä Arkangelilla, II maailmansotaa edeltäneellä Suomella ja nykyisin malarian (ynnä muiden “trooppisten” sairauksien) vaivaamilla alueilla on? Ei ainakaan trooppiset lämpötilat. Jos kyse olisi lämpötilasta, malaria olisi palannut Suomeenkin viimeistään 1990-luvulle tultaessa, kun hetkellisestä viilenemisestä (1945-1975) palautuneet keskilämpötilat saavuttivat 1930-luvun huipputasot.
Vastaus on köyhyys. Se estää ihmisiä käyttämästä asianmukaista hygieniaa ja lääkkeitä sekä muuten suojautumasta loiseläimiltä.
Jälleen kerran on painotettava, että kehittyvien maiden taloudellisen nousun estäminen tai hidastaminen kieltämällä heiltä edullinen energia esimerkiksi ilmastonmuutokseen vetoamalla on suurin karhunpalvelus mitä voimme kehitysmaiden kansalaisille tehdä. Se likaa kätemme mm. denguekuumeeseen ja malariaan turhaan kuolleiden ihmisten vereen.
Lisäys: Katsotaan nyt tuleeko tuosta kommentoinnista sittenkään mitään. Hesarin palvelin jää junnaamaan tyhjää, kun yritän lähettää viestiäni.
Lisäys perjantaiaamuna: Hesarin keskustelupalsta on vieläkin jumissa, tosin ainoastaan uusien keskusteluiden avaamisen osalta. Vanhoihin keskusteluihin voi osallistua vaivatta. (Jos olisin paranoiaan taipuvainen, epäilisin, että ongelma koskee vain tuota artikkelia. En kuitenkaan onneksi ole. :)) Laitoin asiasta sähköpostia HS.fi:n ylläpidolle, ehkä asia vielä korjautuu.
>>Jälleen kerran on painotettava, että kehittyvien maiden taloudellisen nousun estäminen tai hidastaminen kieltämällä heiltä edullinen energia>>
Kuka on kieltänyt?
Päästörajoituksetkaan eivät (ainakaan toistaiseksi) koske kehitysmaita.
Jyrki. Ensinnäkin sori, että vastauksessa kesti, oltiin lomilla. Asiaan: Pointti onkin juuri tuossa “ainakaan toistaiseksi” -kohdassa. Voitaneen epäillä, että tietyt maat eivät edes suostu lähtökohtaisesti neuvottelemaan jatkosta Kioton sopimukselle sen päättyessä 2012, elleivät uuden sopimuksen rajoitukset koske kaikkia maita.
Sehän onkin tosin aivan luonnollista, sillä jos näillä sopimusmenettelyillä olisi tarkoitus oikeasti olla jotain merkitystä, niiden tulee välttämättä koskea kaikkia maita, koska muutoin päästöjä tuottava teollisuus vaihtaa sijaintia. EU:n päästökauppa on jo varmasti osaltaan vaikuttanut joidenkin yritysten ulkoistuspäätöksiin.
Tietenkin on sekin nähtävissä, että jos ja kun tällaisia vaatimuksia aletaan tulevissa Kioto II -neuvotteluissa esittämään, tietyt toiset maat nousevat hyvin nopeasti pöydästä.