Teurastetusta hiehosta maksetaan Lapissa kolme kertaa enemmän kuin etelässä ja selvästi enemmän kuin missään muualla maassa. Kansallista tukea saa Lapin C4-alueella 447 euroa hieholta, kun Pohjanmaalla ja Savossa tuki on 270 euroa. (YLE [via nozick])
Jos olisit eteläsuomalainen maataloustuottaja, miten toimisit ylläkuvatussa tilanteessa? Aivan oikein, kuljetat naudat etelästä Lappiin joitakin kuukausia ennen teurastusta saadaksesi jopa kolminkertaiset maataloustuet! Suoraan sanottuna sellainen lihakarjankasvattaja, joka ei rahtaa eläimiään tarvittaessa vaikka maailman ympäri ahtaissa kuljetuskonteissa parempien tukien toivossa, on joko täysin tyhmä tai sitten hän välittää eläimistään liian paljon.
Oikeassa elämässä näin tapahtuukin. YLE:n uutisen mukaan satoja nautoja kuljetetaan Lappiin juurikin parempien tukien vuoksi. Mutta Lappiin ne eivät jää, sillä viimeinen matka naudoille koittaa vasta, kun ne rahdataan Kittilästä Kuopioon teurastettavaksi. Lienee turha toivoa, että kaikki ne rahtikilometrit ajetaan uusiutuvilla energianlähteillä.
Tämä on malliesimerkki maataloustukien inherentistä huonoudesta. Miksi eri osissa maata toimivia tuottajia pitää tukea eri summilla? Jos tuotanto ei jossain kannata samalla tuella kuin muualla, niin sitten se ei siellä kannata, ja sillä selvä. Jos joku haluaa siitä huolimatta siellä karjaa kasvattaa, niin tehköön sen omalla kustannuksellaan. Tukien väärinkäytöksien mahdollisuudet nimittäin tullaan aina käyttämään hyväksi.
Samalla argumentilla voi myös ihmetellä maataloustukia ylipäätään. Mutta mitäpä suotta, onhan niistä jo jauhettu. (Kyllä, onhan tässä kohta kyynistyminen lähellä, jos siltä alkaa lukijasta vaikuttaa.)
Kyllähän Suomessa pitää pystyä maataloutta harjoittamaan. Omavaraisuutta pitää olla kriisitilanteen varalle. Kriisi voi olla muukin kuin sota. Pandemia, joka pysäyttää liikenteen Euroopasta tänne esimerkiksi. Ei myöskään ole kenenkään etu, että maasuedut tyhjenisivät. Saataisiin vaan lisää työttömiä. Maanviljelijät kuitenkin nykyisinkin harrastavat erinäistä yritystomintaa viljelyn ohella, koska pelkkä viljely yleensä ei kovin hyvin enää elätä. Tätä kautte he maksavat mukavasti veroja ja ovat hyödyllisiä Suomen taloudelle, vaikka hieman tukia saisivatkin.
Maataloustukiin en ole sen paremmin perehtynyt. Tuo epäkohta vaikuttaa aika selkeätä ja nyt tukien julkiseksi tulemisen jälkeen siihen kannattaisi puuttua. Varmasti tukijärjestelmässä on puutteita, mutta en kommentoi niitä enemäpää, kun en niitä tunne tarkemmin.
Yksi syrjäseutujen tukimuoto olisi verohelpotukset. Ainakin Norjassa tätä käytetään. Pohjois-Norjalaiset maksavat vähemmän veroa kuin Etelä-Norjalaiset. Tämä mahdollistaa kannattavan kalateollisuuden myös Pohjoisessa, jossa elinolot eivät muuten ole niin hyvät. Tätä kannattaisi harkita myös Suomessa. Ainakin Norjassa tuntuu toimivan. Varmaan jotain väärinkäytöksiä tulee, mutta ainahan niitä tulee. Mikäli kokonaishyöty on kuitenkin väärinkäytöksistä aiheutuvaa haittaa suurempi, niin tukimuoto on toimiva.