Vapaa maa, vapaa kansa?

Työpaikkani läheisyydessä erään alikulkutunnelin ulkoseinässä on graffiti, jonka näen lähes päivittäin. Graffiti muodostuu suuresta Palestiinan lipusta, suuresta vihreästä tekstistä "VAPAA" ja hieman pienemmästä mustasta tekstistä "PALESTIINA". Vapauttahan siinä siis korostetusti haetaan, mutta tänään aloin miettiä graffitia tarkemmin. Onko valtioiden vapaudella oikeastaan mitään väliä?

"Vapaa Palestiina" tarkoittanee sitä, että toivotaan itsenäisen, miehittämättömän Palestiinan valtion perustamista ja olemassaoloa. Niin, sellainen valtio on vapaa, ja vapaiden valtioiden välillä vallitsee periaatteessa anarkia, kun ei ole olemassa ylempää pakottavaa tahoa. Mutta mitä iloa valtion vapaudesta on sen kansalaisille?

Myös Pohjois-Korea on vapaa valtio, siinä mielessä, että se on täysin itsenäinen ja miehittämätön. Olisi kuitenkin mieletöntä väittää Pohjois-Korean kansalaisia vapaiksi, kun kuitenkin tiedämme maan olevan kommunistinen, totalitaristinen diktatuuri. Pohjois-Korean asukkailla on hyvin vähän liikkumavaraa päivittäisessä elämässään. He ovat kuin vankeja tai orjia.

Niin ikään Suomi on vapaa valtio, olemmehan ainakin periaatteessa täysin itsenäisiä ja miehittämättömiä, oltiin joistakin valtioliitoista ja kansainvälisistä sopimuksista sitten mitä mieltä tahansa. Mutta olemmeko me suomalaiset sitten vapaita, kun valtiomme kerran on? Emme ole. Meidänkin päivittäistä elämäämme säädellään vapaan valtiomme taholta monin tavoin, vaikka pohjoiskorealaisiin verrattuna vaikutammekin varmasti varsin vapailta.

Jos vertaamme valtioita kanaloihin, niin Pohjois-Korean (ja Israelin miehittämien palestiinalaisalueiden) voisi ajatella olevan häkkikanalan, jossa kanoilla on hyvin vähän liikkumatilaa ja muita vapauksia. Suomi puolestaan olisi vapaiden kanojen kanala, jossa kanat saavat käyskennellä varsin vapaasti ympäriinsä ja kuluttaa aikaansa munimisen ohessa ilman, että ollaan kylki kylkeä vasten muiden kanojen kanssa. Mutta vapaatkin kanat elävät aidattuina, kaikki niiden tuotokset viedään niiltä pois, eikä niillä ole vapautta edes paritella oma-aloitteisesti, kun kukot ovat muualla ja siitoskanalat on erikseen, ja syötävä on tasan sitä mitä annetaan.

Niin, olemme vapaampia kuin pohjoiskorealaiset, mutta emme todellakaan vapaita. Olemme orjia, joihin tosin luotetaan pohjoiskorealaisia kohtalotovereitamme enemmän ja joiden annetaan jopa vaihtaa farmia.

Mitä iloa siis palestiinalaisille olisi Vapaasta Palestiinasta? Aika vähän loppujen lopuksi. He ehkä eläisivät erinimisessä farmissa ja liikkumatilan määrä olisi erilainen (enemmän tai vähemmän!) kuin aiemmin. Vapaita heistä ei varmasti tulisi, sillä valtiohan se Palestiinakin olisi. Mutta onnea silti yritykseen...

Sodan keinot ja traumat

Ulkoministeri Erkki Tuomioja kirjoittaa nettikolumnissaan 30.7. muunmuassa sodan traumatisoivasta vaikutuksesta: (Valitettavasti Tuomiojan sivusto ei tue pysyväislinkkejä.)

Kavin viime viikolla nopealla Lahi-idan matkallani myos Haifas­sa, josta kymmenet tuhannet ihmiset ovat lahteneet etelaan Hiz­bollahin jo kymmenia kuolonuhreja aiheuttaneita raketti-iskuja pakoon. Kavin myos Haifan suurimmassa sairaalassa, jossa hoide­taan iskussa loukkaantuneita. Haavoittuneiden lisaksi hoitoa ovat tarvinneet myos shokeista traumatisoituneet. Israelin ter­veydenhuolto on kuitenkin korkeatasoista – tamankin sairaalan palveluksessa on kaksi laaketieteen nobelistia – ja selviytyy haasteistaan patevasti.

Antaumuksella ja patevyydella tehtaviaan hoitavat myos ulkoises­ti paljon vaikeammissa oloissa toimivan Gazan suurimman sairaalan laakarit ja henkilokunta, vaikka heidan palkanmaksunsa on ollut keskeytyksissa jo kuukausien ajan. Siella ei tosin hoideta trau­matisoituneita, koska koko Gazan vaesto on saanut jo pitkaan elaa erilaisten iskujen pelossa.

Tahtoisinpa kysyä herra ministeriltä, että eivätkö muka sitten israelilaiset ole saaneet jo pitkään elää erilaisten iskujen pelossa? Eikö se ole juurikin Israel, jossa saattaa räjähtää milloin vain, missä vain, mitä vain, ja tietenkin ilman ennakkovaroitusta? Ja eivätkö puolestaan Israelin iskut kuitenkin ole kohdistuneet vain terroristijärjestöjä vastaan, sekä ainoastaan niitä siviilejä vastaan, jotka kyseiset terroristijärjestöt ovat saattaneet vaaraan leiriytymällä heidän lähelleen?

Toisaalla, “sekä Hizbollah että Hamas vannoivat kostavansa Qanan tapahtumat. Hamasin edustaja Mushir al-Masri sanoi, että kaikki keinot ovat nyt sallittuja.” Siis tuota mitä häh? Mitä “keinoja” Hamas ei muka ole vielä käyttänyt? Ilmeisesti itsemurhapommitukset, siviilien ja sotilaiden kaappaamiset ja teloitukset, sekä omien siviilien käyttö ihmiskilpinä eivät vielä ole aivan äärimmäisiä keinoja?

Qanan murhenäytelmä tässä konfliktissa on tietenkin omaa luokkaansa, ja erittäin tuomittava sellainen. Siviilien, ja erityisesti naisten ja lasten, tappaminen ei ole mitenkään hyväksyttävää. Sitäkin tuomittavampaa ja säälittävämpää on siviilien, erityisesti naisten ja lasten, uhraaminen tarkoituksella. Toivon lukijoiden huomaavan, että olen syvästi pahoillani tästä tragediasta enkä sano seuraavaa vain Israelia puolustaakseni – Israelkin on tässä virheisiin syyllistynyt.

Hizbollahin aiempien saavutusten valossa en pitäisi mitenkään epätodennäköisenä sitä, että eräänkin qanalaisen kolmikerroksisen talon (ja/tai sen naapuritalojen) katolle olisi kiivennyt kourallinen kunniakkaita sotureita Katjusha-raketinheittimien kera täysin tietoisina alemmissa kerroksissa majailevista tulevista marttyyreista. Kuten on jo selvää, Hizbollah on muiden vastaavien terroristijärjestöjen tavoin taitava käyttämään länsimediaa hyväkseen, ja kaikki keinot ovat siihen heille sallittuja.

Aivan irrallisena pohdiskeluna heräsin miettimään sitä, että jos reilut kuusikymmentä vuotta sitten oltaisiin oltu näin vainoharhaisia sodan siviiliuhrien suhteen, ja muunmuassa Saksa olisi välttynyt liittoutuneiden pommitusten aiheuttamilta 305000-600000 siviiliuhrilta (joista yksin 35000-135000 Dresdenissä), niin mahtaisimmeko edes olla tässä pohdiskelemassa syntyjä syviä, ja jos kyllä, niin pohdiskelisimmeko ne saksaksi, ja mahtaisimmeko päättää jokaisen kirjoituksen sanoihin Kauan eläköön Führer!