Joukkomurhien sankarit

Tuoreimman Connecticutin Newtownin kouluampumisen jälkeen olemme saaneet lukea sankariopettajista, jotka oman henkensä uhalla suojelivat lapsia ampujalta. Ei varmaan ole kovin montaa kunnioitettavampaa asiaa kuin toisten suojelu vapaaehtoisesti. Valitettavasti tällä kertaa sankarien toiminnasta huolimatta murhaajan saldo oli kerrassaan järkyttävä. Ehkäpä apuvälineiden kanssa tilanne olisi ollut toinen.

Kaikki muistanevat Columbinen kouluampumisen vuodelta 1999, jolloin kaksi oppilasta murhasi 13 ihmistä ja haavoittivat 21 muuta. Columbine oli valtava mediatapaus ja tekipä lippalakkipäinen ohjaaja siitä elokuvankin. Monien mielestä Columbine aloitti kouluampumisten trendin varsinkin mediamylläkällään, innostaen seuraajia tavoittelemaan yhtä suurta "mainetta".

Harvempi muistanee Pearl High'n kouluampumisen vuodelta 1997, puolitoista vuotta ennen Columbinea. Silloin 16-vuotias oppilas puukotti ensin äitinsä kotonaan ja meni sitten koululleen ampumaan ex-tyttöystävänsä sekä tämän ystävän kuoliaiksi, minkä lisäksi hän haavoitti seitsemää muuta. Tämän jälkeen hän aikoi mennä jatkamaan surmatöitään toiselle koululle, suunnitellen välttävänsä siten poliisit, joilla menisi aikaa selvittää ensimmäisen koulun tilanne.

Sillä välin koulun apulaisrehtori oli mennyt autolleen hakemaan siellä säilyttämänsä .45 Coltin, jota ei kouluun sisälle tietenkään saanut tuoda. Apulaisrehtorin haettua aseensa ampuja oli juuri palaamassa autolleen. Apulaisrehtori onnistui pysäyttämään hänet aseella uhaten ja pidättelemään häntä poliisin tuloon saakka. Ties kuinka monta henkeä hän niin tehdessään pelasti. Varmaa lienee ainakin se, että apulaisrehtorin sankarillisen toiminnan ansiosta Pearl High ei noussut samanlaiseen maailmanmaineeseen kuin Columbine myöhemmin.

Itse asiassa, kun tarkastellaan viime aikaisia amerikkalaisia joukkomurhia, kouluampumiset ja muut vastaavat mukaanlukien, niin aineistosta nousee esiin mielenkiintoisia seikkoja.

Ensinnäkin, noin puolet joukkomurhaajista tappaa itsensä, ja suuri osa näistä tekee niin jo ennen kuin poliisit ovat lähelläkään. Heitä ei siis poliisi olisi edes voinut pysäyttää. Loput itsensä murhaavista tekevät niin kun kuulevat poliisien sireenit tai kun ovat poliisien piirittämiä. Niin Connecticutin ampuja kuin molemmat kotimaiset kouluampujatkin kuuluvat tähän joukkoon. Näissä tapauksissa poliisin saapumisen voidaan katsoa keskeyttäneen surmatyöt.

Toisekseen, niissä tapauksissa kun siviili onnistuu pysäyttämään joukkomurhaajan, niin kuolleiden määrä on keskimäärin 2,3. Itse asiassa aineistossa on vain yksi tapaus, kun siviilin pysäyttämä joukkomurhaaja ehti tappaa enemmän kuin kolme ihmistä, nimittäin vuoden 2011 Tucsonin ampujan kuusi uhria. Edellä mainittu Pearl High'n tapaus ja 16 muuta tapausta 32 tapauksen relevantista aineistosta kuuluvat tähän joukkoon.

On muuten hyvä huomata, että kaikki joukkomurhaajan pysäyttäneistä siviileistä eivät olleet aseistautuneita, vaan sankartekoihin kyettiin aseettomanakin, vaikka vastapuolella yli yksi tai useampi tappava ase. Ase toki auttaa sankariakin, sillä aineiston mukaan aseellisten siviilien pysäyttämien joukkomurhaajien uhriluku oli keskimäärin 1,8, kun taas aseettomien siviilien pysäyttämien uhriluku oli keskimäärin 2,6. Tutkitussa aineistossa vain yksi sankari sai itse surmansa pysäyttäessään joukkomurhaajan.

Vastaavasti silloin, kun poliisin saapuminen tai toiminta pysäytti joukkomurhaajan, keskimääräinen kuolleiden määrä oli 14,3, eli yli kuusinkertainen määrä siviilien pysäyttämiin tapauksiin nähden. Edellä mainitut Columbine ja Newtown sekä 13 muuta tapausta aineistosta kuuluvat tähän joukkoon.

Siis noin puolet ampuma-aseilla Yhdysvalloissa tehdyistä joukkomurhista päättyy ampujan itsemurhaan, eikä poliisilla ole koskaan tilaisuutta pysäyttää niitä. Näissä tapauksissa vain paikalla olevilla siviileillä olisi mahdollisuus ampujan pysäyttämiseen. Tämä lienee jo sinänsä tärkeämpi havainto kuin itse tilasto. Poliisin saapumisen ja toiminnan varaan laskeminen joukkomurhan pysäyttämiseksi on parhaimmillaankin yhtä hyvä kuin kolikonheitto. Joku voisi sanoa, että meillä Suomessa ei edes sitä, ainakin jos siitä toiminnasta puhutaan.

Hämmästyttävää on kuitenkin se, että oli hän sitten aseeton tai ei, niin siviilin päätös ryhtyä leikkimään sankaria näyttää pelastavan paljon henkiä. Ja kuten näimme, siviilin aseistautuneisuudesta näyttää olevan hänelle apua tappavia aseita kantavan ja käyttävän murhaajan pysäyttämisessä, vaikka ero aseettomien ja aseellisten sankarisiviilien välillä ei olekaan lähellekään niin merkittävä kuin sankareiden ja poliisia odottelevien siviilien välillä.

Joten kun otetaan huomioon, että siviilien pysäyttämissä joukkomurhissa kuolee paljon, paljon vähemmän ihmisiä, että vain siviileillä on mahdollisuus joukkomurhaajien pysäyttämiseen noin puolessa tapauksista, ja että aseelliset siviilit pärjäävät joukkomurhaajien pysäyttämisessä hieman paremmin kuin aseettomat sankaritoverinsa, niin etkö toivoisi näillä oman henkensä riskeeraavilla sankareilla olevan kaikki mahdolliset apuvälineet saatavillaan niin halutessaan?

Michiganin osavaltio salli juuri äskettäin - itse asiassa vain päivää ennen Newtownia - aseenkantoluvan saaneiden kantaa aseitaan myös koulualueilla. Saman tempun tekee eräs koulupiiri Teksasissa, ja onpa vastaavasta muutoksesta puhetta myös Floridassa. Ottaen huomioon, että kouluampujat ovat järjestään pelkureita - sillä mitä pelkurimaisempaa on kuin mennä varmasti aseettomaksi tietämäänsä kouluun ampumaan lapsia ja ampua sitten vielä itsensä etteivät joutuisi vastaamaan teoistaan - niin lienee turvallista väittää, että Michiganissa, Teksasissa ja Floridassa ei tulla näkemään yhtään uutta Columbinea tai Newtownia, tai jos nähdäänkin, niin uhriluvut muistuttavat varmasti enemmän Pearl High'ta kuin kahta muuta mainittua.

Yksityisaseet sivistysvaltioissa – unohdettu näkökulma

Erkki Tuomioja (sd.) on tunnetusti sitä mieltä, että "sivistysvaltiossa tuliaseet kuuluvat vain viranomaisten käyttöön". Toisin sanoen, Erkki Tuomiojan mielestä sivistysvaltiossa tuliaseet eivät kuulu yksityisten kansalaisten käyttöön. Jää kuitenkin epäselväksi, ovatko Tuomiojan mielestä sivistysvaltioita sellaiset maat, joissa yksityinen aseenomistus on kielletty. Ryhtymättä veikkaamaan Tuomiojan mielipidettä asiasta, tarkastelkaamme yksityistä aseenomistusta historialliselta ja geopoliittiselta kantilta.

On koko joukko maita, joissa yksityisen aseenomistus on joko ollut tai on nykyisinkin kiellettyä. Yksi tunnetuimmista ja suurimmista on tietenkin edesmennyt Neuvostoliitto, jonka suuri ystävä Erkki Tuomioja on ainakin ennen ollut. Jos oletamme, että Tuomioja piti tai pitää Neuvostoliittoa sivistysvaltiona, tämä voisi tukea veikkausta, että Tuomiojan mielestä yksityisen aseenomistuksen kieltäminen on sivistysvaltion merkki.

Syyriassa yksityisen aseenomistuksen vitsaus on lähestulkoon saatu kitkettyä pois väestöstä, eikä yksityisomisteisia aseita ole kuin 3,9 sataa asukasta kohti (Suomessa 45,7). Vastikään Erkki Tuomioja vastusti äänekkäästi Syyrian Haman kaupungin väkivaltaisuuksia. Ensin luulin, että hän tarkoitti Syyrian armeijan vyörymistä kaupunkiin panssarivaunujen voimalla, mutta saattoiko hän sittenkin tarkoittaa hamalaisten aseellista puolustautumista?

Libyan viranomaisilla on huomattavasti enemmän työsarkaa yksityisen aseenomistuksen hävittämisessä, sillä sataa asukasta kohti aseita on siellä jopa 15,5, joskin 178 maan listalla siellä on vain 40. eniten aseita suhteessa väkilukuun (Suomessa 4. eniten). Joka tapauksessa, nuo tilastot lienevät vanhentuneita, sillä vastahan ranskalaiset pudottivat Libyan kansalaisille sankoin joukoin aseita. Niinpä, aseelliseen puolustautumiseen omaa hallitustaan vastaan. Tuomioja ei tainnut sentään vastustaa ranskalaisten Libyan kansalaisille tekemää aselahjoitusta, vaikka se tulikin yksityiseen käyttöön?

Yhdysvallat, tuo yksityisen aseenomistuksen mekka (88,8 asetta per sata kansalaista), omaa myös oman palansa historiaa sivistyksen vastaisten yksityisaseiden hyötykäytöstä. Vaikka amerikkalaiset siirtokuntalaiset saivatkin vapaussodassaan 1775-1783 Isosta-Britanniasta (omaa laillista hallitustaan vastaan taistelemiseen) apua Ranskalta, Espanjalta ja Alankomailta, olisiko koko rytäkkää edes syntynyt, ellei jokaisella itseään kunnioittavalla siirtokuntalaisella olisi ollut oma ase käytössään? Epäilemättä Tuomioja ei sitä harmittelisi, jos näin olisi päässyt käymään.

Noilta ajoilta on muuten joidenkin Yhdysvaltain osavaltioiden, kuten New Hampshiren, perustuslakeihin periytynyt niin kutsuttu "oikeus vallankumoukseen" -pykälä, joka kuuluu New Hampshiren kohdalla karkeasti suomennettuna näin: "Valtion ollessa perustettu koko yhteiskunnan yhteiseen hyötyyn, suojeluun ja turvallisuuteen, eikä minkään yksityisen edun ajamiseksi tai yhden ihmisen, perheen tai luokan ansioksi; joten milloin tahansa valtion päämäärien vääristyessä ja yleisen vapauden selvästi vaarantuessa, ja kaikkien muiden oikaisukeinojen osoittautuessa tehottomiksi, kansalla on oikeus ja sen pitäisikin uudistaa vanha tai muodostaa uusi valtio. Oppi siitä, ettei mielivaltaista valtaa tai sortoa tulisi vastustaa, on absurdi, nöyristelevä ja tuhoisa ihmiskunnan hyvän ja onnellisuuden kannalta."

Sinänsä ymmärrettävistä syistä edes yksityisen aseenomistuksen hanakimmat puolustajat eivät nykyisin erityisen innokkaasti muistuta siitä, että yksityisaseet ovat valtion viimeinen este käyttää rajatonta mielivaltaa kansalaisiaan kohtaan. Ei muistuteta edes siitä, että yksi kaikkien historiallisten totalitaaristen liikkeiden ensimmäisiä tekoja on riisua kansa aseista. Näin menetteli Stalin 1929 riisuessaan voitosta voittohon marssivan neuvostokansan aseista. Näin menetteli Hitler 1938 Kristalliyön jälkeisenä päivänä riisuessaan juutalaiset aseista. Näin menetteli Mussolini Italiassa. Ja niin edelleen.

Mao Zedong kirjoitti 1938: "Kaikki poliittinen voima tulee aseen piipusta. Kommunistisen puolueen täytyy komentaa kaikkia aseita, jolloin niitä ei koskaan voida käyttää komentamaan puoluetta." Niinpä.

Ei, en väitä, että suomalaisten tarkkuuspistooleilla, kivääreillä ja haulikoilla pysäytettäisiin mielivaltainen, totalitaristinen hallitus, jos sellainen [köh köh] joskus Suomeen tulisi, saati sitten ulkoinen hyökkääjä. Amerikan siirtokuntalaisten kivääreillä näin toki osittain tehtiin, mutta ei vastapuolellakaan vielä silloin ollut paljon kummoisempaa. Siitä huolimatta totalitaristiset hallitukset ovat aina pyrkineet riisumaan kansan aseista. Jo yksin se on merkki siitä, että kansalaisten aseet olisivat valtion mielivallalle ainakin hidaste, jos nyt ei este. Sanooko kenellekään muuten enää mitään nimi Eugen Schauman?

Ja ei, en väitä, että Erkki Tuomioja asevastaisella intoilullaan olisi valmistelemassa Suomeen totalitaristista hallitusta. Hän on todistetusti kannattanut sellaista ainakin joskus ainakin tietyissä muissa maissa, mutta mikään ei todista, että hän kannattaisi sellaista juuri nyt tai lähitulevaisuudessa Suomeen. Jos hänen tavoitteensa kuitenkin sattuisi toteutumaan, se kyllä edesauttaisi sellaisen mahdollista syntymistä.

Ja ei, A. B. Breivikillä ei ollut oikeutta tehdä sitä, mitä hän teki, eikä se liity tähän asiaan mitenkään.

En kannata aseellista toimintaa valtiota vastaan, kuten en mitään muutakaan väkivaltaa, mutta mielestäni sitä vihoviimeistä keinoa ei tule missään tapauksessa viedä kansalta pois.

Aseet eivät tapa ihmisiä

Virginian teknillisessä yliopistossa kävi sitten ohraisesti. (CNN: Students Slaughtered) Tällä hetkellä kuolleita on jopa 32, ampuja poislukien, lisäksi 15 haavoittui. On sanomattakin selvää, että kyseessä on USA:n pahin ampuma-aseilla tehty kouluteurastus. Luonnollisesti aseiden vastustajat ovat heti vaatimassa aseiden yhä laajempaa kieltämistä.

Aseet kuitenkin ovat erikseen kiellettyjä USA:n kampusalueilla. Siitä huolimatta tämä aasialaissyntyinen tappaja onnistui viemään jopa kaksi pistoolia kampukselle! Itse asiassa kampusalueiden asekieltoa on yritetty kumota useampaan kertaan, niin että ns. CCW-kantoluvan haltijat saisivat myös kampusalueilla kantaa asetta näkymättömissä. Viimeksi kiellon purkuyritys kaatui reilu vuosi sitten, jolloin tuoreimman tragedian näytöspaikkana toimineen Virginia Techin puhehenkilö loihe lausumahan:

Virginia Tech spokesman Larry Hincker was happy to hear the bill was defeated. “I’m sure the university community is appreciative of the General Assembly’s actions because this will help parents, students, faculty and visitors feel safe on our campus.”

Totuus, jota aseiden vastustajat eivät kertakaikkiaan onnistu tai pysty käsittämään, on kuitenkin se, että rikollisia tekoja suunnittelevat eivät välitä siitä, ovatko aseet laittomia vai eivät. Aseenkantorikos on nimittäin pieni rike siihen verrattuna, mitä niillä yleensä aiotaan tehdä. Juuri siitä syystä aseiden kieltäminen vähentää aseita vain lainkuuliaisilta ihmisiltä, ja rikolliset hankkivat niitä joka tapauksessa.

Ylläoleva puhehenkilön kommentti on siinä mielessä näin jälkikäteen ironinen, että juurikin kampusalueiden julkinen aseettomuus on niiden turvallisuutta vähentävä tekijä. Kun päästään napsahtanut hullu tietää, ettei kukaan pysty häntä kampusalueella estämään aseellisesti, ei hänellä myöskään ole enää mitään syytä harkita toimiaan tarkemmin etukäteen. Asia olisi aivan toinen, jos laillinen aseenkanto olisi mahdollista kohdealueella. Tyhminkin ampuja tietäisi, että kellä tahansa vastaantulijalla voisi olla kätketty ase, jolla rikolliset aikeet saataisiin katkaistua nopeasti tai ehkä jopa kokonaan ehkäistyä.