Rajoittamattoman väestönkasvun puolustuspuhe

Arno Kotro nosti mukavasti huomiota herättäen esiin vihreiden syvästi arvostaman Pentti Linkolan ihmisvihamieliset ajatukset sekä niihin liittyvän kaksinaismoralismin. Linkola ei ole kuitenkaan ajatuksineen yksin, kun tarkastellaan vihreän liikkeen vaikuttajia muualla maailmassa.

Esimerkiksi Ison-Britannian prinssi Philip, kuningatar Elisabeth II:n puoliso ja entinen ympäristöjärjestö WWF:n presidentti, on toivonut syntyvänsä uudelleen tappajaviruksena, jotta voisi vähentää ihmiskunnan kokoa.

Viime marraskuussa edesmennyt Maurice Strong, entinen YK:n alipääsihteeri ja YK:n ympäristöohjelman UNEP:in perustaja, näki teollistuneiden yhteiskuntien romahtamisen planeetan ainoana toivona ja katsoi sen edistämisen velvollisuudeksi.

Ihmiskunnan nälkäkuolemaa ja eri raaka-aineiden loppumista lukemattomia kertoja puolen vuosisadan ajan epäonnistuneesti ennustanut Stanfordin yliopiston professori Paul Ehrlich puolestaan on verrannut ihmiskuntaa syöpään, joka tulisi leikata maapallolta pois.

Vihreässä ajattelussa, jossa luonnon koskemattomuutta pidetään itseisarvona, katsotaan yleisesti ihmisiä olevan yksinkertaisesti liikaa. Joidenkin haikaillessa jopa ihmiskunnan sukupuuttoa, useimmat tyytyvät kaipaamaan reilua väkiluvun leikkausta, esimerkiksi tuonne miljardin tuntumaan.

Liikakansoitus on niin vahva meemi, että sen ovat omaksuneet monet vihreän liikkeen kriitikotkin, vaikka vihreiden toiveita tai keinoja sen suhteen edelleen kritisoivat. Jopa ”pahimpien ilmastoänkyröiden” joukosta löytyy sellaisia, jotka osoittavat liikakansoituksen todelliseksi ongelmaksi ilmastonmuutoksen sijaan.

Todellisuus on kuitenkin se, että vaikka tänä päivänä meitä ihmisiä on enemmän kuin koskaan, myös monet niin ihmisten kuin ympäristönkin hyvinvointia osoittavat mittarit näyttävät paremmalta kuin koskaan aiemmin, eikä todellisia rajoja ihmiskunnan kasvulle ole havaittavissa.

Kaikkien aikojen pohjalukemissaan ovat niin lapsikuolleisuus, aliravitsemus ja nälänhätä, absoluuttinen köyhyys, lukuisat tappavat ja vammauttavat kulkutaudit kuin äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttama kuolleisuuskin, joka on vajaassa vuosisadassa laskenut huikeat 98 prosenttia.

Samaan aikaan kaikkien aikojen huipussaan ovat viljan hehtaarisadot, joiden ansiosta maailman viljelypinta-alaa on voitu jopa vähentää jatkuvasta väestönkasvusta huolimatta ihmisten ravitsemuksen silti parantuen.

Tunnettuja ja hyödynnettäviä raaka-aineita, mukaan lukien fossiiliset polttoaineet, on nyt enemmän kuin koskaan, vaikka niiden on ennusteiden mukaan pitänyt loppua jo moneen kertaan. Ironisesti niukkuutta esiintyy litiumista ja eniten ympäristöhaittoja aiheutuu harvinaisten maametallien louhimisesta, vaikka juuri niitä vihreät tuomiopäivän julistajat tarvitsevat tuulimyllyihinsä ja akkuihinsa.

Nykyään kehittyneiden maiden köyhimmätkin elävät terveemmin, paremmin ja vapaammin kuin entisaikojen kuninkaat. Mutta toisin kuin muinaiset kuninkaat, he eivät lisäänny kuten jänikset. Elintason nousu alentaa syntyvyyttä, kun lapsia ei enää tehdä vanhuuden turvaksi tai ehkäisyvälineiden puutteessa, vaan enemmän rakkaudesta ja ehkä myös toisinaan vahingossa. Sama kohtalo myös koittaa kehitysmaissa, kun ne vaurastuvat ja tulevaisuus alkaa näyttää niissäkin valoisammalta. Tällöin väestönkasvu aikanaan hidastuu maailmanlaajuisestikin.

Vauraus kulkee käsi kädessä paitsi alhaisen syntyvyyden, myös paremman ympäristönsuojelun kanssa. Kehittyneissä maissa ympäristö on parhaassa kunnossa satoihin vuosiin, koska me sitä vaadimme ja edellytämme päättäjiltä ja yrityksiltä.

Ympäristötuhoa maailmalla aiheuttavat köyhyys, jolloin ympäristöstä ei ole varaa välittää, sekä riittävää vaurastumista edeltävä teollistuminen, jolloin ympäristönsuojelua ei vielä osata tai haluta vaatia. Nämä tulevat korjautumaan vaurastumisen sekä valistuksen myötä edullisten fossiilisten polttoaineiden ja ydinvoiman avulla, olkoonkin että työtä on vielä paljon edessä.

Erinäisiä itse aiheutettuja talousvaikeuksia lukuun ottamatta maailman, ihmiskunnan ja myös ympäristön tulevaisuus näyttää paremmalta kuin koskaan aiemmin. Edes liikakansoitus ei ole eikä tule olemaan ongelma, paitsi luonnon koskemattomuutta itseisarvona pitävien mielestä.

Tummia pilviä valoisan tulevaisuuden tielle kuitenkin kertyy vihreiden ajattelijoiden muodossa. Jos alistumme kuuntelemaan kaiken maailman linkoloita, maltillisemmat versiot mukaan lukien, ja sivilisaationa pysähdymme tai otamme jopa takapakkia, niin uhraamme paitsi oman ja lastemme, myös erityisesti kehitysmaiden asukkaiden tulevaisuuden turhuuden ja ylimielisyyden alttarille.

 

Mitä muita lakeja kumoaisit?

Sipilän hallitus aloitti normien purkamisen ansiokkaasti esittämällä kauppojen aukioloa säätelevän lain kippaamista kokonaan. OIKEIN. Muitakin lakeja voisi kumota samalla tavoin.

Mitkä ovat omia suosikkejasi? Tein aiheesta kyselyn, johon keräsin eräitä sopivia kandidaatteja, autoverosta arvonlisäveroon ja niin edelleen.

Vastaa kyselyyn täällä: http://goo.gl/forms/QtHLBFyOAg (huom. uusittu kysely, nyt voi valita useita vaihtoehtoja)

Annetut vastaukset löytyvät täältä.

Mitä muita lakeja kumoaisit?

Sipilän hallitus aloitti normien purkamisen ansiokkaasti esittämällä kauppojen aukioloa säätelevän lain kippaamista kokonaan. OIKEIN. Muitakin lakeja voisi kumota samalla tavoin.

Mitkä ovat omia suosikkejasi? Tein aiheesta kyselyn, johon keräsin eräitä sopivia kandidaatteja, autoverosta arvonlisäveroon ja niin edelleen.

Vastaa kyselyyn täällä: http://goo.gl/forms/QtHLBFyOAg (huom. uusittu kysely, nyt voi valita useita vaihtoehtoja)

Annetut vastaukset löytyvät täältä.

Suklaavedonlyönti (crosspost)

Aamulehti uutisoi tänään, että suklaasta voi tulla luksusta vuonna 2045, koska ilmastonmuutos. Ensituntumalta sanoisin, että hevonpaskaa, mutta kokeillaanpa jotain muuta.

Artikkeli on niin täynnä konditionaaleja, että kiireisempi lukija ei niitä jaksa laskea. Joten eipäs lasketa, vaan tarjotaan vedonlyöntiä artikkelin kirjoittaneelle Annika Martikaiselle sekä haastateltaville WWF:n Jussi Nikulalle ja ympäristöneuvos Sauli Rouhiselle, koska en tiedä kuka heistä suklaaväitteen päästi ilmoille. Heistä ensimmäinen haasteeseen tarttuva korjaa potin.

Lyön heistä jonkun kanssa vetoa suklaasta vuonna 2045. Väitän, että artikkelissa esitetty väite ”Suklaalle voi käydä niin kuin punaiselle lihalle: siitä tulee harvojen herkkuja.” on hevonpaskaa ja että todellisuudessa vuonna 2045 suklaata (sekä aitoa suklaata että miksei myös synteettistä) tulee olemaan tarjolla sekä laajemmin että edullisemmin kuin nykyisin.

Jos olen väärässä, ostan vastapuolelle vuonna 2045 joululahjaksi en vain yhtä, vaan kymmenen suklaakonvehtirasiaa, jotta ”harvojen herkkua” riittää myös kavereille jaettavaksi. Vastapuolen niin halutessa voin antaa vastaavan summan rahana, jos ”harvojen herkku” ei jostain syystä maistukaan. Jos olen väärässä, tämä siis tulee minulle luultavasti todella, todella kalliiksi.

Jos taas olen oikeassa ja suklaa onkin vuonna 2045 yleisempää ja halvempaa kuin nykyisin, niin ei taida olla täysin tasapuolista vedonlyöntiä, jos vastapuolen tarvitsisi ostaa minulle vain kymmenen halpaakin halvempaa suklaakonvehtirasiaa, mutta olkoon silti niin. Jos kohta arvostaisin kyllä suuresti, jos vedonlyönnin vastapuoli uskaltaisi pistää kovemman panoksen peliin.

No, kuka näistä maailmanlopun ennustajista ottaa vedon vastaan? Sähköpostilla etunimi.sukunimi@ilmastofoorumi.fi voi ilmoittaa kiinnostuksensa.

Ystävällisin terveisin,

Pasi J. Matilainen
Puheenjohtaja, Ilmastofoorumi ry

(Julkaistu myös Ilmastofoorumin blogissa.)

Äänestämällä voi todellakin vaikuttaa!

Väittelin jokin aika sitten erään eduskuntavaaliehdokkaan kanssa äänestämisen merkityksettömyydestä. Täytyy myöntää, että olen ollut väärässä väittäessäni, ettei äänestämisellä olisi mitään vaikutusta, sillä onhan sillä. Kyseinen ehdokas sai nimittäin minut asiasta vakuuttuneeksi huomauttamalla, että äänestäminen ratkaisee ehdokkaiden ja puolueiden äänimäärät sekä vaalien tuloslistojen järjestykset.

Joten jos sinulle on tärkeää, että suosimasi ehdokas ja/tai puolue saa yhden äänen enemmän, niin äänestä toki. Jos taas haluat vaikuttaa enemmän tuloslistojen järjestykseen, niin oman äänen kohteeksi kannattaa valita joku marginaalipuolueen häntäpään ehdokas, joka ei itsekään muista käydä äänestämässä itseään, jolloin ainokainen äänesi saattaa vaikuttaa ehdokkaiden järjestyksiin jopa useiden sijojen verran.

Kun siis käyt äänestämässä ja vaikuttamassa tuloslistoihin, niin kannattaa muistaa, että samalla demokratian periaatteiden mukaisesti hyväksyt vaalien tuloksen, oli äänestämäsi ehdokas ja puolue voittajien joukossa tai ei. Äänestämällä luovut valitusoikeudestasi, sillä äänestäessäsi tiesit kuinka homma toimii, vaikka itse lukeutuisitkin häviäjien kannattajiin.

Mutta hyvä, nyt olemme käyneet läpi äänestäjien vaikutusmahdollisuudet. Sen sijaan muun muassa seuraaviin asioihin äänestämisellä ei ole mitään vaikutusta:

  • Sääntely, valvominen ja holhoaminen eivät vähenny vaan lisääntyvät, vaikka joku yksittäinen pykälä silloin tällöin saataisiinkin kumotuksi.
  • Julkistalouden tilanne ei parane vaan huononee, kunnes kamelin selkä toden teolla katkeaa.
  • "Oikeistolaisimmatkin" poliitikot jatkavat niskalenkin ottamista markkinavoimista.
  • Myös korporatismi ja kansainvälinen suurpääoma jatkavat niskalenkin ottamista markkinavoimista lobbaamansa sääntelyn ja "vapaa"kauppasopimusten välityksellä.
  • Työttömyys ei vähene vaan lisääntyy, huoltosuhdekin sen kuin heikkenee.
  • Julkisten palveluiden kustannukset tulevat kasvamaan, vaikka niihin tehtäisiinkin leikkauksia. Hyödyllisimmät ja tärkeimmät julkiset palvelut - kuten mm. lasten koulutus, poliisitoimi ja maanpuolustus - kärsivät eniten resurssipulasta.
  • Verotaakka ei palveluiden leikkausvirityksistä ja vaalilupauksista huolimatta kevene merkittävästi, vaan jatkaa kansalaisten ja liike-elämän painamista maan tasalle.
  • Etatismia eli valtiojohtoisuutta ei vähennetä vaan lisätään - valtaa keskitetään ja viedään yhä kauemmaksi kansalaisista.
  • Ilmastopolitiikkaa viedään yhä voimallisemmin eteenpäin, vaikka luonto ei edelleenkään suostu tottelemaan tietokonemallinnusten ennusteita.
  • Sääntelyn kurimuksessa sekä kansalaiset että yritykset alkavat etsiä yhä enemmän kiertoteitä - viinat haetaan useammin ulkomailta, jätteet kipataan useammin luontoon, jne.
  • Poliitikot esittelevät jatkossakin ratkaisujaan, jotka ovat niin hyviä, että ne on yksinkertaisesti pakotettava kaikille - kukaanhan kun ei vapaaehtoisesti ottaisi hyvää ratkaisua käyttöön.
  • <lisää mikä tahansa sinulle tärkeä kysymys tähän, erittäin suurella varmuudella sekään ei muutu ainakaan paremmaksi>

Itse en aio elätellä harhakuvitelmia äänestämisellä vaikuttamisesta, mutta jokaisen oma valintahan se on. Valheessa saa elää, lotossa voi voittaa, ja joulupukkikin saattaa olla olemassa.

Suosittelen kuitenkin jokaiselle asioiden ottamista omiin käsiin. Sen sijaan, että jäisi odottelemaan muutoksia "sitten kun meidän puolue pääsee valtaan" tai aivan vastaavasti "sitten kun voitan lotossa miljoonia", niin omaa, perheen, läheisten sekä muiden kylänmiesten ja -naisten elämää voi alkaa parantaa ihan itse ihan heti. Keinot ovat varmasti jokaisessa tapauksessa erilaisia eikä mikään poliitikkojen One Size Fits All -malli ole koskaan oikea ratkaisu oikeiden ihmisten oikeaan elämään. Tsemppiä ja hyvää matkaa! :)

Viimeisen kerran ei ilmastolaille

Eduskunta tullee tänään perjantaina hyväksymään ilmastolain, jolla ei ole sitä kannattavien kansanedustajien mukaan suoria vaikutuksia ilmeisesti mihinkään ja joka Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajan mukaan ei vaikuta talouteen eikä ilmastoon. Ilmastolaki tulisi väitetystä vaikutuksettomuudestaan huolimatta hylätä, sillä todellisuudessa lailla olisi haittavaikutuksia, mutta ei hyötyjä.

Kun hallituksen ilmastolakiesitys oli eduskunnan ensimmäisessä käsittelyssä viime viikolla, moni sitä puolustaneista kansanedustajista katsoi asiakseen korostaa, että laki on puitelaki, eikä sillä ole suoria vaikutuksia eikä se varsinkaan aiheuta suoria kustannuksia. Samaan hengenvetoon he kehuivat, kuinka laki antaa signaalin muulle maailmalle sekä parantaa ilmastopolitiikan suunnitelmallisuutta ja raportointia.

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen, puolestaan piti selvänä Talouselämän haastattelussa viime viikolla sitä, että ilmastonmuutokseen esitetty ilmastolaki ei vaikuta, vaikka ilmastolakia hän itse kannattaakin. Muitakaan vaikutuksia Ollikainen ei ilmastolailla nähnyt ministeriöiden välisen ilmastopoliittisen työnteon järkevöittämisen ja yhteistyön voimistamisen lisäksi.

Ilmastofoorumi ry:n ilmastolakiin esittämän exit-pykälän professori Ollikainen tyrmäsi poliittisena ehdotuksena ja vieläpä tarpeettomana, sillä hänen mukaansa tarpeettomaksi osoittautuva laki varmaan muutenkin raukeaisi itsestään. Valitettavasti tiedossa ei ole, kuinka lait raukeavat itsestään, jos ne eivät ole väliaikaisia tai sisällä sunset- tai exit-tyyppisiä pykäliä.

Pidämme outona, että halutaan säätää laki, jolla ei muka ole vaikutuksia. Onko säädösviidakossa joku tyhjä kohta, joka on pakko täyttää? Halutaanko kiertoteitse tukea paperiteollisuutta ja metsänomistajia muuttamalla muutama ylimääräinen puu lakikirjojen sivuiksi vaikutuksetonta lakia varten?

Jos vaikutuksettomuudella halutaan antaa muulle maailmalle signaali, niin mikähän se signaali mahtaa olla? Sekö, että ilmastopolitiikalla ei tarvitse olla vaikutuksia, kunhan näyttää ja kuulostaa hyvältä?

Miltä Suomen signaali näyttää muiden maiden signaalien joukossa? Isossa-Britanniassa jo kadutaan sikäläistä ilmastolakia, Australia ehti jo kumota hiiliveronsa, Intia ilmoitti aloittavansa vähentämään päästöjään aikaisintaan 30 vuoden kuluttua ja presidentti Obama on jo tehnyt selväksi, että Yhdysvallat ei tule liittymään ilmastosopimukseen Pariisissa tänä vuonna. Muuttaako tätä isoa kuvaa yhtään miksikään se, että Suomessa kansanedustajat hyväksyvät lain, joka ei heidän omien puolustuspuheenvuorojensakaan mukaan vaikuta mihinkään?

Tosiasiassa ilmastolaki ei kuitenkaan ole vaikutukseton, väittivät mitä tahansa. Ilmastolain 9 § velvoittaa tai valtuuttaa valtioneuvoston hyväksymään kerran vaalikaudessa kaikkia hallinnonaloja päästökaupan ulkopuolisella sektorilla koskevan toimenpideohjelman kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ilmastolain 6 §:ssä annetun 80 % vähennystavoitteen mukaisesti. Nämä toimenpiteet eivät enää tule eduskunnan käsittelyyn talousarviota lukuunottamatta muuten kuin ilmastolain 8 § mukaisena selontekona.

Toisin sanoen, ilmastolaki on tosiaankin puitelaki, joka sitoo tulevat hallitukset sekä ministeriöiden suunnittelevat ja valmistelevat virkamiehet päästövähennyksiin kautta linjan, olivat Vihreät sitten mukana hallituksissa tai eivät. Laki antaa hallituksille lähes avoimen valtakirjan toimenpiteiden suhteen, eikä eduskunta pääse siihen enää puuttumaan. Lain kumoaminenkin on epätodennäköistä, sillä mikä enemmistöhallitus koskaan kumoaisi saamansa avoimen valtakirjan, vaikka ilmastotieteellinen kuva muuttuisikin?

Ilmastolain todelliset vaikutukset kustannuksineen voivat olla aivan mitä tahansa, mutta siitä huolimatta Ilmastofoorumi ry yhtyy ilmastopaneelin puheenjohtajan, professori Ollikaisen arvioon siltä osin, että ilmastonmuutokseen laki ei tule vaikuttamaan. Sen sijaan se tulee välillisesti lisäämään hallinnollista taakkaa sekä asumisen, elämisen, työnteon ja yritystoiminnan sääntelyä ja kustannuksia Suomessa kaikin mahdollisin tavoin päästökaupan ulkopuolisella sektorilla.

Jos väitetty vaikutuksettomuus ei ole kansanedustajien mielestä riittävä syy hylätä ilmastolakia, niin sen hyödyttömyyden yhdistettynä haitallisuuteen tulisi ainakin olla. Ilmastofoorumi ry:n kanta on selvä: ilmastolakia ei ole syytä säätää, vaan on todellakin syytä hylätä se.

 

Pasi Matilainen
Puheenjohtaja, Ilmastofoorumi ry

S-Pankin tietoturva-aukko käytännössä

Eilen nousi kohu S-Pankin suojatuissa pankki-istunnoissaan käyttämän Google-analytiikan aiheuttamasta tietovuodosta tai tietoturva-aukosta. Mutta jos oletetaan, että Google käyttää saamiaan tilinumeroja ja muita tietoja S-Pankin kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti, niin mitä haittaa asiasta voi olla? Valitettavasti paljonkin.

Jos jollakin taholla (esim. virus, hakkeri, katkera ex-puoliso, jne.) on pääsy tietokoneellesi, se/hän voi varsin helposti ohjata esimerkiksi verkkopankkiliikenteesi johonkin ihan muuhun osoitteeseen ja yrittää toteuttaa ns. mies välissä -hyökkäyksen.

Tämä kuitenkin paljastuu nykyisin tarkkaavaiselle käyttäjälle helposti, koska kaikkien pankkien ja monien muidenkin tietoturvastaan huolehtivien sivustojen vierailijoille näkyy selaimen osoitepalkissa vihreä, yrityksen nimellä varustettu ilmoitus sivuston salauksesta. Esimerkiksi mentäessä Chromella S-Pankkiin, osoitepalkin vasemmassa reunassa on vihreällä pohjalla lukko ja teksti "S-Pankki Oy [FI]". Tällaisen SSL-sertifikaatin väärentäminen on erittäin vaikeaa. Tämä myös näkyisi pankille, koska se saisi epäilyttävää liikennettä epäilyttävästä osoitteesta eikä asiakkaan tutulta koneelta.

Mutta jos tällä tavalla suojattu sivusto lataa ulkopuolisia skriptejä käyttäjän koneelle, niin hyökkääjälle riittää tämän skriptin väliin meneminen, ja koska selain ei näytä tietoja skriptien SSL-sertifikaateista, niin tähän riittää lähes mikä tahansa sertifikaatti. Jotkut selaimet eivät tässä tilanteessa välttämättä varoita edes itseallekirjoitetusta sertifikaatista, mikä antaisi täydellisen vapaat kädet hyökkäyksen suorittamiseen.

Tällaisella välistä vedetyllä skriptillä hyökkääjä pääsee käsiksi kaikkeen verkkopankin toimintaan asiakkaan istunnossa eikä pankki huomaa mitään, koska kaikki toiminta tapahtuu asiakkaan päässä. Valitettavasti myöskään asiakas ei huomaa mitään, koska pankki oli se, joka mahdollisti hyökkäyksen.

Jos joku haluaa lisäksi sovittaa foliohattua päähänsä, niin muitakin uhkakuvia löytyy. Esimerkiksi NSA (vai tarvitaanko tähän enää sitä foliohattuakaan?) voisi pakottaa Googlen lähettämään erilaisen skriptin tietyille asiakkaille kerätäkseen tietoja näiden rahaliikenteestä. Tällöinkään pankki ei huomaisi mitään, koska haitallinen skripti menisi suoraan asiakkaille kulkematta pankin kautta, eikä pankin mahdollisiin pistotarkastuksiin tietenkään tarjoiltaisi haitallista skriptiä.

Naurettavinta tässä on se, että analytiikan keräämiseen on lukuisia ja parempiakin työkaluja, jotka toimivat palvelinpuolella ilman erillisten skriptien lataamista. Mutta S-Pankin tiedotus on ainakin Twitterissä valinnut jankuttavan linjan siitä, että mitään ongelmaa ei ole... Ei näin, ei todellakaan näin.

Äänestämisen auvosta

Jos kahdenkymmenen alkoholiannoksen nauttimisesta tulee aamuksi huono olo, niin se korjautuu... juomalla 20 alkoholiannosta lisää?

Jos keskuspankkien ja pankkijärjestelmän tyhjästä ilmasta luoma raha romutti talouden, niin se korjautuu... luomalla lisää rahaa tyhjästä ilmasta?

Jos äänestämällä saatiin paskat päättäjät ja hyllymetreittäin tarpeetonta ja haitallista sääntelyä, niin se korjautuu... äänestämällä?

Ansiosidonnaisen laajentaminen kaikille olisi myrkkyä ay-liikkeelle

Sitran Debatissa viisi asiantuntijaa ehdottivat tänään, että ansiosidonnainen työttömyysturva ulotettaisiin kaikille suomalaisille yhtäläisin ehdoin. Asiasta uutisoi mm. Iltalehti.

Kuten tiedämme, ansiosidonnainen maksetaan muutenkin suurelta osin työttömyysvakuutusrahastosta, johon osallistuvat kaikki palkansaajat työttömyysvakuutusmaksun muodossa. Työttömyyskassoista tulee vain joidenkin prosenttien osuus ansiosidonnaisista, mutta silti nykyisin ansiosidonnaista saavat vain työttömyyskassojen eli ammattiliittojen sekä YTK:n jäsenet.

Kaikkien palkansaajien kustantaman ansiosidonnaisen sitominen työttömyyskassojen jäsenyyteen on ilmiselvä vääryys, jonka taustalla on pelkästään ammattiliittojen halu lisätä jäsenmääriään, mihin hulluuteen lainsäätäjät on aikoinaan saatu mukaan.

Asiantuntijoiden ehdotukselle on siis selvät perustelut, mutta mitä ammattiliitoille tapahtuisi, jos ehdotus menisi läpi?

Yhdellä sanalla sanoen huonosti. Kiitos joulukuussa tehdyn kyselytutkimuksen, tiedämme nyt että 53 % ammattiliittoon kuuluvista eroaisi ammattiliiton jäsenyydestä, jos se ei takaisi ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Keskimääräistä useammin ammattiliitosta eroaisivat naiset, alle 50-vuotiaat sekä työttömät työnhakijat. Tutkimuksen toteutti On-Time Research Solutions Oy.

Ammattiliitoilla on tietenkin miljardien eurojen omaisuudet sekä laaja verovapaus, joten niiden jäsenmäärän puolittuminen ei varmaankaan heti romahduttaisi niiden taloutta, mutta se olisi hyvä ensimmäinen askel niiden vaikutusvallan vähentämiseksi.

Suomalaiset työllisyyden kehittämisen kannalla palkkojen sijasta

Suomalaisista 81,6 % pitää työllisyyden kehittämistä tärkeämpänä tavoitteena kuin kilpailijamaita korkeampaa palkkatasoa, vain 9,8 % valitessa jälkimmäisen vaihtoehdon. Vastaajista 8,6 % ei osannut sanoa kantaansa.

Hieman suurempi osa suomalaisista kannattaa paikallisen sopimisen lisäämistä työntekijöiden ja yrittäjien vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi työmarkkinoilla sen sijaan, että työehdoista sopisivat työnantajajärjestöt ja ammattiliitot keskenään. Kyselyyn vastaajista 46,4 % oli paikallisen sopimisen lisäämisen kannalla, kun nykyistä työmarkkinajärjestöjen sopimiskäytännön jatkamista kannatti 44,6 % vastaajista, kun 9,0 % ei osannut sanoa kantaansa.

Ammattiliittojen jäsenyyden yksi keskeisimmistä perusteluista suomalaisille näyttää olevan ansiosidonnainen työttömyysturva, sillä 52,3 % ammattiliittoon kuuluneista vastaajista eroaisi ammattiliiton jäsenyydestä, jos se ei takaisi ansiosidonnaista työttömyysturvaa, 47,7 % vastaajista jäädessä siitä huolimatta ammattiliiton jäseniksi. Kyselyyn vastaajista 28,3 % ei kuulunut ammattiliittoon tai ei osannut sanoa kantaansa.

Yle TV1:n A-studio Talkin myöhemmin torstai-iltana käsittelyyn tuleva, kansanedustaja Eero Lehden (kok.) esittämä yhteiskuntasopimus sen sijaan saa kyselyyn vastanneilta suomalaisilta tyrmäyksen, vaikka epätietoisuus olikin myös suurta: vain 28,9 % vastaajista kannatti yhteiskuntasopimuksen tekemistä, mikä A-studion määritelmän mukaan tarkoittaisi työmarkkinoiden jouston lisäämistä muun muassa palkanalennusten ja irtisanomissuojan heikentämisen kautta. Vastustajia oli 49,6 % ja kantaansa ei osannut kertoa 21,6 %.

Kyselytutkimuksen toteutti tutkimuspalveluyhtiö On-Time Research Solutions Oy torstaina 11.12.2014 illalla klo 17:40-19:50 välisenä aikana automaattisina puhelinhaastatteluina lanka- ja matkapuhelimiin. Kyselyyn vastasi 585 satunnaisotannalla valittua Suomessa asuvaa henkilöä Ahvenanmaata lukuunottamatta. 

Lisätietoja On-Timen sivuilla tässä linkissä