Joissain maissa on fiksuja presidenttejä, miksei meilläkin?

Jahas, tästähän taitaa tulla ihan kunnolla ilmastonmuutosblogi. Tällä kertaa postaan vain linkkivinkin, nimittäin Financial Timesin julkaisemaan Tshekin presidentti Vaclav Klausin kommenttiin: “Vapaus, eikä ilmasto, on vaarassa.”

Presidentti Klaus on aiemminkin kunnostautunut AGW-skeptikkona ja tämä tuoreinkin kirjoitus on täyttä rautaa. Voi kun saataisiin meillekin poliitikkoja, joilla olisi päässä muutakin kuin punaista… Toivossa on hyvä elää!

Henkilökohtaiset päästökiintiöt

Erilaisten postituslistojen jäsenyys on mukavaa. Nytkin eräältä listalta tuli esimakua lauantaina telkkarista pulpahtavasta Vaunu-ohjelmasta, jossa vieraina ovat europarlamentaarikko Piia-Noora Kauppi ja Greenpeacen ilmastokampanjavastaava Kaisa Kosonen. Viestissä olleen kuvauksen perusteella ohjelmasta on tulossa kertakaikkiaan “maukas.” Poimin viestistä tähän kuitenkin vain yhden kohdan:

Keskustelijat ovat yhtä mieltä siitä että maailma tulee muuttumaan radikaalisti tulevien vuosikymmenten aikana. Suomi on sitoutunut EU:n päästövähennystavoitteisiin, jotka tulevat rajoittamaan ihmisten elämää radikaalisti, ellei ihmeitä tapahdu.

– Vuonna 2050 yksi lomamatka Thaimaaseen kuluttaa yhden ihmisen neljän vuoden päästökiintiöt, Kosonen kiteyttää.

Toisin sanoen, jos vuonna 2050 haluat vanhana pappana tai mummona tehdä jotain niinkin päätöntä kuin käydä Thaimaassa lomalla, niin joko joudut pulittamaan kiintiöistä rahaa varsin avokätisesti tai olemaan päästämättä minkäänlaisia hiilidioksidipäästöjä neljän vuoden ajan! Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että et käy lomalla Thaimaassa etkä tee paljon muutakaan, ellet satu kuulumaan päästökauppabisneksellä rikastuneeseen Vihreään Eliittiin.

Ja milloin nuo henkilökohtaiset päästökiintiöt oikein pystytetään? Ei varmaankaan kerralla vuonna 2050. Jos oletetaan, että kiintiöitä supistetaan tasaisesti alkaen tästä päivästä, niin vuonna 2028, melko ikääntyneenä jo silloinkin siis, joudut käyttämään Thaimaan lomaasi kahden vuoden päästökiintiösi.

Mutta niinkin lähitulevaisuudessa kuin noin kymmenen vuoden päästä, vuoden 2018 paikkeilla, puhuttaisiin jo noin vuoden kiintiöiden palamisesta yhteen lomareissuun. Ja vaikka et sitä lomareissua tekisikään, niin ei se kovin kummoinen kiintiö ole varmasti muutenkaan. Siinä joutuu jo talvella miettimään asunnon lämmittämistä muuten kuin aivan kovimmilla pakkasilla.

Pisteet Kososelle todellisten tavoitteiden julkisesta myöntämisestä. Siitä on kuitenkin ihmisten tasa-arvoisuus kaukana, kun toisilla on varaa jatkaa entistä menoa, kun toiset pakotetaan valtion taholta palelemaan talvella. Paitsi että eiköhän sitäkin varten ole jo suunnitelmat mietittynä.

PS. Tämä sivuaa aika voimakkaasti aiempaa kirjoitustani hiilidioksidipäästöjen vähentämisen merkityksestä.

T3-vero

Taannoisessa vaalikampanjassani kannatin hiiliveroa, eli hiilidioksidipäästöjen verottamista tuotetun määrän mukaan. Nyt toinen Mannin lätkämailan upottaneista tutkijoista, kanadalainen ekonomisti Ross McKitrick, on kehittänyt hiiliveron ideaa pidemmälle ja esittää Financial Postissa sen sitomista trooppisen troposfäärin lämpötilaan.

McKitrick perustelee tätä T3-veroa sillä, että ilmastomallien ja YK:n ilmastopaneelin mukaan ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen näkyisi voimakkaimmin ja nopeimmin juurikin trooppisessa troposfäärissä, eli alimmassa 16-20km paksuisessa ilmakehän kerroksessa kaksikymmentä leveysastetta päiväntasaajan molemmin puolin. Jos siis ihminen kasvihuonekaasuillaan lämmittää ilmastoa niin paljon kuin väitetään, vero nousee pian hyvin korkeaksi. Jos taas ilmastomallit ja YK:n IPCC ovat väärässä, vero pysyy matalana tai ilmaston mahdollisesti viiletessä jopa laskee. Väittelyn molempien osapuolten pitäisi siis pystyä hyväksymään vero.

Lisähyötynä vero aikaansaisi merkittävän kannustimen parantaa yksityistä ilmastontutkimusta. Yrityksille olisi erittäin tärkeää pystyä ennustamaan veron määrä tulevaisuudessa, koska sillä olisi merkittävä vaikutus mm. suuriin investointeihin. Tämän vuoksi yritykset maksaisivat selvää rahaa entistä paremmista ilmastoennusteista. Puhumattakaan tietysti siitä, että jos ihmisen aiheuttama lämpeneminen osoittautuu todeksi (tai alkaa näyttää edes todennäköiseltä), niin yritykset luonnollisesti pyrkivät vähentämään CO2-päästöjään jo ennen veroasteen nousuun lähtöä.

Jos joku, jolla on jonkinlainen kanta ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen, ei jostain syystä halua tällaista uutta veroa, niin kuulisin mielelläni perusteluita. 🙂 Kannattaa tietenkin lukea koko McKitrickin artikkeli ensin. Keskustelua veroehdotuksesta löytyy mm. toisen lätkämailaa kumonneen tutkijan, Steve McIntyren, blogista sekä Mises.orgin blogista.

Lisäys 14:37: Myös pikkupoika odottaa innolla Puolueen reaktiota asiaan. Kyseisen KUV-blogin kommentteihin keksin myös mikä ehdotuksessa mättää: satelliittimittaukset, niistä kun ei eliitti tykkää, näyttävät “vääriä” tuloksia.

Kommentti Pravdaan

Hesarin keskustelupalstalle lähetetyistä kommenteista kannattaa aina tehdä varmuuskopio muualle nettiin, erityisesti jos kommentti koskee ilmastonmuutosta tai monikulttuurisuutta. Tällä tavoin on mahdollista selvittää Hesarin sensorin herkkyyttä. Seuraava kommentti meni kuitenkin läpi sellaisenaan, vaikka ilmastonmuutos tuli mainittua. 😉

CCD ei rajoitu vain Yhdysvaltoihin

Työmehiläisten katoamista laajamittaisesti on tapahtunut myös Euroopassa, eikä kyseessä ole mikään uusi ilmiö. Uutta tosin on se, että asiasta syytetään matkapuhelimia, joita tosin ei silloin 60-luvulla tainnut olla kovin montaa, vaikka mehiläisiä katosi silloinkin, saati 1896, jolloin ensimmäiset joukkokadot on dokumentoitu. Ihan mahdollisesti kyseessä voi olla jokin luonnollinen, pitkän aikavälin säännöllinen tapahtuma, jossa mehiläiset harventavat populaatiotaan.

Oikeastaan ainoa mikä asiassa ihmetyttää on se, ettei siitä ole (vielä) syytetty ilmastonmuutosta.

Mauri, voi Mauri!

Kauppa- ja teollisuusministerimme Mauri Pekkarinen on näköjään päättänyt kunnostautua ympäristöasioissa. Viimeksi hän vouhotti windfall-voitoista, nyt hän melko kunnianhimoisesti esittää, että Suomen tulisi luopua hiilestä ja öljystä sähkön- ja lämmöntuotannossa vuosiin 2020-2030 mennessä. Mistähän moinen nyt, sillä seuraaviin vaaleihinhan on vielä aikaa… Ettei vain olisi tosissaan.

Mietitäänpä mitä tarkoittaisi näistä fossiilisista polttoaineista kokonaan luopuminen.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2004 Suomen kokonaisenergiankulutuksesta n. 40% tuotettiin öljyllä (~25%) ja hiilellä (~15%). Kolme muuta suurta energianlähdettä olivat puupolttoaineet (~21%), ydinenergia (~16%) ja maakaasu (~11%). Yhteensä näillä mainituilla lähteillä tuotettiin lähes 90% Suomen kokonaiskulutuksesta.

Koska ihanne-energianlähteissä – tuulessa ja auringossa – ei ole odotettavissa valtavia teknologisia ja taloudellisia harppauksia seuraavien parin vuosikymmenen aikana, olisi öljy ja hiili korvattava pääosin mainituilla kolmella energianlähteellä. (Tuulivoima on “mielenkiintoisesti” tilastoitu yhteen vesivoiman kanssa, joten siitä ei pikaisesti saa luotettavaa osuustietoa. Yhdessä nämä olivat kuitenkin alle 4% kokonaiskulutuksesta, enkä usko, että tuulivoimaa tuosta olisi kovin suuri määrä.)

Maakaasun ja puupolttoaineiden polttaminen tuottaa hiilidioksidipäästöjä, joten niidenkään varaan ei voi laskea, koska öljystä ja hiilestä oltaisiin luopumassa nimenomaan CO2-päästöjen vuoksi. (Lisäksi maakaasun lisääminen lisää riippuvuutta itänaapurista.)

Jäljelle jää siis ydinenergia. Jos neljällä reaktorilla saatiin 16% kokonaiskulutuksesta, tarvitaan 40% menetyksen paikkaamiseen kokonaista yhdeksän uutta ydinreaktoria, siis nykyisen viidennen rakenteilla olevan lisäksi! (No, viides on aiempia neljää tehokkaampi, joten yhdeksän lienee yläkanttiin. Viidestä seitsemään reaktoria riittänee.) Plus sitten kulutuksen kasvu ja vanhojen reaktoreiden poistuminen käytöstä. Ja tämä edellyttää, että koko autokanta saadaan vaihdettua sähköllä kulkeviin.

Vaihtoehtoisesti voimme leikata kokonaiskulutustamme 40%. Se tarkoittaa 2/5 nykyistä vähemmän tv:n katselua, valojen polttamista, ruoan valmistusta ja säilytystä, lämmintä, juoksevaa vettä, jne. Tietenkin hiilidioksidin määrä ilmakehässä lisääntyy yhä, koska poltamme edelleen mm. puuta, maakaasua ja turvetta. Seuraavaksi vaadittaisiinkin niistä luopumista.

…Ellei vuosina 2020-2030 olisikin sattumalta sopivasti nykyistä viileämpää, mihin jotkin ennusteet viittaavat, hiilidioksidipäästöistä riippumatta. Melko kätevää (Pekkarisen kannalta), paitsi että sitten sitä energiaa tarvittaisiin lisää kylmentyneiden talvien ja öiden vuoksi.

Mitä tarkoittaa CO2-päästöjen vähentäminen?

George Reisman kirjoittaa hiilidioksidipäästöjen vähentämisen seurauksista varsin ansiokkaasti, vaikka joku saattaisikin mainita Godwinin lain kirjoituksen loppupuolella. Lukujen valossa äärimmäinen vertaus on kuitenkin perusteltu.

Katkelma:

Environmentalism is the diametric opposite of economic liberalism. In contrast to liberalism and its doctrine of the harmony of the rightly understood self-interests of all men, environmentalism alleges the most profound conflict of interests among people. It implies that there is a major economic benefit to be obtained through the death of billions of fellow human beings, that, indeed, the well-being and prosperity of the survivors depends on the extermination of those billions. [ Koko teksti ]

Kirjoituksessa Reisman laskee, että YK:n ilmastopaneelin esittämä 60% CO2-päästöjen globaali vähennys vuoteen 2050 mennessä tarkoittaisi amerikkalaisten kohdalla väestönkasvu huomioiden päästöjen laskua nykyisestä tasosta jopa kuuteen prosenttiin per henki. Toisinsanoen, jos energiateknologia ei merkittävästi kehity, jokaisen amerikkalaisen elintaso saisi vuonna 2050 olla kuusi prosenttia nykyisestä.

Suomessa väestönkasvu ei ole yhtä nopeaa kuin Yhdysvalloissa, mutta toisaalta, suomalaisten “ekologinen jalanjälki” on maailman suurin, joten vähennystarve lienee samaa luokkaa täälläkin. Itse ainakin ajattelin vielä 70-kymppisenä olla täällä pällistelemässä, ja mielellään vähintään nykyisenlaisten hyödykkeiden ja palveluiden kera. Eihän sillä kuudella prosentilla lämmitä edes taloa!

Mielipidekirjoitus: Kehittyvistä talouksista

Kirjoitin taannoin Keskisuomalaisen yleisönosastolle mielipidekirjoituksen, jonka julkaisen uudelleen tässä, kun ei ole muutakaan ehtinyt kirjoittelemaan. 🙂

Lukiolainen Laura Manninen kirjoiti Mielipiteet-palstalla 3.5.07 energia-asioista. Puuttumatta sen enempää kyseisen kirjoituksen virheisiin, yksi lause pisti erityisesti silmääni: “Ajatelkaa, jos Kiinan tai Intian talous kasvaa samalle tasolle kuin länsimaiden.”

Miten niin jos? Sellainen kehityshän on erityisen toivottavaa, ja samaan joukkoon toivottaisin mielelläni tervetulleeksi maailman kaikki muutkin maat. Vai haluammeko todellakin, että muissa kuin länsimaissa ei ole kaikilla jääkaappeja, pakastimia, juoksevaa vettä, sisävessoja ja muita meille itsestäänselviä välttämättömyyksiä?

Afrikassa kuollaan ja kärsitään paikoin edelleen paitsi aliravitsemuksesta, myös siitä, että saatavilla oleva ruoka pilaantuu nopeasti ja se joudutaan lämmittämään polttamalla risuja tai kuivanutta lantaa yksihuoneisen majan nurkassa, kun taas toisessa nurkassa olevaa kuoppaa käytetään vessana.

Todellakin toivon, että antaisimme kehitysmaiden talouksille edes mahdollisuuden kasvaa, jolloin he voisivat itse tehdä elämästään parempaa, emmekä koettaisi tuputtaa köyhille kallista energiaa tai hiilidioksidin päästörajoituksia.

Vaurastumisen myötä sekä ihmiset että ympäristö ovat terveempiä ja puhtaampia. Siitä me länsimaat olemme elävä esimerkki.

Avaukseni kirvoitti Keppanan keskustelupalstalla yhden ainoan vastauksen, mikä on yksi enemmän mitä odotin, kirjoitukseni sisältö huomioon ottaen. Positiiviset uutiset ja väitteet eivät tunnetusti juurikaan innoita. Ainoa kommentoija sitten onnistuikin ansiokkaasti osoittamaan täydellisen ymmärtämättömyytensä markkinoiden toiminnan suhteen. 🙂

Kosmista säteilyä

Aamulla oli taas pyöräilyonnettomuus lähellä, kun ajaessani aivan kevyen liikenteen väylän oikeaa reunaa aikeissa kääntyä pian oikealle (suojatien kautta yli), joku pyöräilykypärällinen pyöräilijä tuli täyttä höyryä oikealta ohi niukin naukin mahtuen, huutaen juuri ennen ohitusta “älä käänny” ja ohitettuaan “perrrrkele.”

Myönnettäköön, katsoin vain pikaisesti vasemman olan yli taakse, jolloin tämä pikakiitäjä varmaan jäi sokeaan pisteeseen, mutta lieneekö syynä pyöräilykypärän keräämät kosmiset säteet, jotka pistävät nupin niin sekaisin, että ohitusta on lähdettävä yrittämään oikealta, vaikka vasemmalla on kaksi metriä tyhjää… No, kai se on siitä riskistä huolimatta silti kohta ostettava oma kypärä, eihän sitä tiedä millaisiin kanssapyöräilijöihin sitä kulloinkin törmää.

Enivei, kosmisista säteistä puheenollen, uusimmassa Tieteen Kuvalehdessä oli mielenkiintoinen artikkeli kyseisten säteiden vaikutuksesta ilmastonmuutokseen ja siitä, miten hiilidioksidikauhua kylvävät ilmastomallit eivät edes ota niiden mahdollista vaikutusta huomioon.

Kosminen säteily viilentää Maata

Tanskalainen tutkija Henrik Svensmark on vuosia väittänyt, että kosmisen säteilyn määrän vaihtelut vaikuttavat huomattavasti maapallon ilmaston muuttumiseen. Hänen teoriaansa on yleisesti vastustettu, mutta hän on nyt todistanut sen kokeella.

Valitettavasti netissä ei ole tuon pidempää pätkää artikkelista, mutta voin lähettää halukkaille sähköpostitse lehdestä skannatun pdf-version.

Teollisten yhteiskuntien tuho

Vesimelonien toiminnassa ei ole kyse ympäristöstä tai ilmastonmuutoksesta, vaan energian tuotannon lopettamisesta.

Linkin takaa löytyvässä artikkelissa George Reisman lainaa Politically Incorrect Guide to Global Warming (and Environmentalism) -kirjaa, joka viimein kolahti omaankin postiluukkuuni viime viikolla. Ensimmäisen kahdenkymmenen sivun perusteella vaikuttaa lupaavalta, mutta palaan asiaan kunhan ehdin pidemmälle. Mutta se lainaus:

The objective of the environmental movement is and always has been simply the destruction of energy production. Its further goal is the undoing of the Industrial Revolution and the return of the modern world to the poverty and misery of the pre-Industrial era.

This goal is not hidden. It is stated openly. In the words of Maurice Strong, Founder of the UN Eco-summits and Undersecretary General of the UN: “Isn’t the only hope for the planet that the industrialized civilizations collapse? Isn’t it our responsibility to bring [that] about?” —as quoted in The Politically Incorrect Guide to Global Warming and Environmentalism (Washington, D. C.: Regnery Publishing, Inc., 2007), p. 6.

😐

Suolistokaasut ja ilmastonmuutos

Keskisuomalainen on viime aikoina kunnostautunut ilmastonmuutoksen käsittelyssä, ainakin juttujen määrällä mitattuna, jopa siinä määrin että joitakin ihmisiä asia on alkanut jo ärsyttää. Tänäänkin ilmastonmuutosjuttu lehdessä on, vaikkakin tällä kertaa se on suora STT:n uutinen. Siinä puututaan asiaan, josta minä blogasin jo joulukuun ensimmäinen päivä vuonna 2005. Ja ei niin yllättäen, uudemman uutisen tutkijoiden ratkaisu on huonompi kuin toisten tutkijoiden jo toista vuotta sitten esittämä.

Ero on tietenkin siinä, että uudemman uutisen takana on YK:n alaiset tutkijat. Koska he ovat havainneet karjan pierujen aiheuttavan ilmastonmuutosta, he suosittavat vähentämään lihan syöntiä tai ryhtymään kasvissyöjiksi. Tyypillistä punavihreää retoriikkaa: maailmassa on virhe, joten ihmisten on muutettava käyttäytymistään.

Joulukuussa 2005 kirjoitin (englanniksi) itsenäisten brittitutkijoiden tekemästä samasta havainnosta, että pieruissa oleva metaani on 21 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi, ja että karjatalous tuottaa 14% maailman metaanipäästöistä. Heidän ratkaisunsa oli kuitenkin innovatiivisempi, sillä he olivat kehittäneet tekniikan, jolla karjan metaanintuottoa saadaan vähennettyä huikeat 70%! Lisäksi eläinten ruokinnan tehokkuus paranee 10% eli rehua tarvitaan sen verran vähemmän.

Karjatalouden metaanipäästöjen lisäämään ilmastonmuutokseen on siis esitetty kaksi ratkaisua. Punavihreä ihmisten käyttäytymisen muuttaminen ja markkinatalouslähtöinen uusi teknologia. Kumman sinä valitset?

Seuraavaksi YK:n tutkijat varmaankin ehdottavat, että ihmisten tulisi vähentää pieremistä. Metaania sieltäkin tulee. Ja maailma pelastuu!