Amerikka-kortti

Jos sait nettikeskustelussa juuri linkin tälle sivulle, on todennäköistä, että yritit käyttää Amerikan Yhdysvaltoja eli nk. Amerikka-korttia vasta-argumenttina liberalismille, libertarismille tai kapitalismille. Godwinin lakia mukaillen todennäköisyys sille, että verkossa käytävän liberalismi-, libertarismi- tai kapitalismikeskustelun pitkittyessä joku käyttää Yhdysvaltoja vasta-argumenttina lähenee arvoa 1. Kanssakeskustelijasi lähetti sinulle tämän linkin siinä toivossa, että ottaisit opiksesi. Muussa tapauksessa saatat juuri olla häviämässä väittelynne.

usa-card.png

Lyhyesti sanottuna, Amerikan Yhdysvallat, USA tai tuttavallisesti Amerikka ei ole esimerkki liberaalista, libertaristisesta tai kapitalistisesta yhteiskunnasta. Tämän tosiasian eli faktan voi havaita muun muassa seuraavista yksityiskohdista, jos kohta monista muistakin. Jatkossa liberaaliin, libertaristiseen tai kapitalistiseen yhteiskuntaan viitataan lyhyesti vapaana yhteiskuntana.

  • Yhdysvalloissa on käytössä fiat-raha sekä keskuspankki The Federal Reserve (Fed), joka mm. säätelee korkomarkkinoita. Vapaassa yhteiskunnassa ihmiset saavat itse päättää mitä hyväksyvät rahaksi ja korot määräytyvät vapaasti markkinoilla kulloisenkin säästöasteen mukaisesti. Jos taloudessa ei ole vapaata rahaa tai vapaita korkoja, kyseessä ei ole ilmaisun missään mielekkäässä merkityksessä vapaa markkinatalous, minkä tahansa laidan poliitikkojen muunlaisesta retoriikasta huolimatta. (Lisätietoja.)
  • Yhdysvalloissa liittovaltio omistaa leijonanosan talouden asuntolainoista. Vuoden 2008 talouskriisin seurauksena USA:ssa kansallistettiin (kuulostaako kapitalistiselta sanalta?) jo ennestäänkin puolivaltiolliset asuntolainoittajat Freddie Mac ja Fannie Mae, joiden salkuissa oli merkittävä osa amerikkalaisten asuntolainoista. Vapaassa yhteiskunnassa valtio ei puutu millään tavoin asuntomarkkinoihin.
  • Liittovaltion Medicare- ja Medicaid-ohjelmien yms. puitteissa lähes jokainen kansalainen on pakollisen sairausvakuutuksen piirissä. Vapaassa yhteiskunnassa valtio ei puutu kansalaisten yksityisasioihin, kuten heidän terveydenhuoltovalintoihinsa.
  • Yhdysvalloilla on sotilastukikohtia ja -joukkoja yli 150 maassa, kuten Irakissa, Afganistanissa, Japanissa ja Saksassa. Kaikkiaan ulkomailla palvelee yli 369 tuhatta sotilasta. Vapaa yhteiskunta ei välttämättä edes ylläpidä lainkaan vakinaista armeijaa (aktiivisessa palveluksessa on jopa 1,5 miljoonaa yhdysvaltalaissotilasta), saati että se harjoittaisi hyökkäyssotia tai imperialismia.
  • Yhdysvallat ei ole vapaa markkinatalous. The Heritage Foundationin ja The Wall Street Journalin viimeisimmän taloudellisen vapauden indeksin (The 2010 Index of Economic Freedom) mukaan Yhdysvallat on maailman kahdeksanneksi vapain talous ja ansaitsee arvosanan ”enimmäkseen vapaa” (mostly free). Edes listan pitkäaikainen kärkimaa Hong Kong ei ole kuitenkaan puhtaasti vapaa markkinatalous, sillä indeksi ei esimerkiksi laske keskuspankkijärjestelmää vapauden vastaiseksi. (Suomi on sijalla 17, heti Viron perässä.)

Riittikö? Listaa toki saatetaan kehittää ajan myötä (ehdotuksia otetaan vastaan!), jos ei nyt riittänytkään. Toivottavasti kuitenkin opit jotain siitä, mitä liberaalit ja libertaarit tarkoittavat vapaalla yhteiskunnalla tai vapaalla markkinataloudella.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *