Kohti kaunista, kukoistavaa kommunismia

Olen aina ihmetellyt ihmisiä, jotka paheksuvat poliittista takinkääntämistä. Kysehän on vain tilanteessa, jossa ihminen huomaa olleensa väärässä jossain asiassa ja muuttaa mielipidettään uusien tietojensa valossa. Näinhän juuri tulee tehdäkin, eikä epätoivoisesti takertua vanhoihin käsityksiinsä ja yrittää tulkita uusia todisteita niiden kannalta parhain päin. Olen viime aikoina ollut verrattain hiljainen blogissa, sillä olen alkanut oivaltaa jotain ja nyt tänään on lopultakin todettava, että minun on jälleen kerran käännettävä takkiani.

Käännöksen suunta saattaa olla monelle blogini lukijalle hieman yllättävä, sillä se tapahtuu usein parjaamieni Hannu Raineston, Markus Räsäsen ja muiden vastaavien suurten ajattelijoiden (Marx, Lenin, jne.) suuntaan. Kommunismi nimittäin todellakin on vastaus ja marksilainen dialektiikka kertoo erittäin tarkalleen kuinka sinne päästään! Pahoitteluni muuten Hannulle ja Markukselle siitä, etten ole aiemmin täysin ymmärtänyt heidän ajatuksiaan.

Koska kuitenkin olen ikuinen vastarannan kiiski, en voi täysin varauksetta hyväksyä esimerkiksi edellä mainittujen blogistitovereiden näkemyksiä siitä, mitä seuraavaksi on tehtävä, jotta pääsemme kohti kommunistista ihanneyhteiskuntaa. Opettaahan nimittäin dialektiikka meille sen, että yhteiskunta- ja talousjärjestelmien vääjäämätön kehitys kohti kommunismia kulkee vallankumousten kautta yhdestä järjestelmästä seuraavaan ja että viimeinen järjestelmä ennen kommunismia on kapitalismi.

Tovereiden analyysin ongelma onkin se, että emme ole vielä nähneet puhdasta kapitalismia, joten emme voi vielä realistisesti pyrkiä kohti kommunismiakaan. Paradoksaalisesti meidän kommunistien onkin ensin pyrittävä saamaan aikaan puhtaasti kapitalistinen yhteiskunta, jotta dialektiikan ennustama kehityskulku voi toteutua!

On nimittäin jokaisen kommunistinkin rehellisyyden nimissä myönnettävä, että nykyinen yhteiskunta ei ole puhtaasti kapitalistinen eli esimerkkinä tavaroiden, ihmisten ja pääomien liikkuvuus ei ole täysin vapaata, monista muista kapitalismin piirteistä puhumattakaan, eikä myöskään ole vielä koskaan historian aikana ollut. Tällöin pyrkimykset nykytilanteesta suoraan kohti kommunismia ovat tuomittuja epäonnistumaan, elleivät ne sisällä puhdasta, todellista kapitalismia välivaiheena.

No, se siitä, tällä kertaa ehdin käsitellä aihetta vain lyhyesti. Mutta odottakaahan vain, jatkossa blogissa on luvassa häpeämätöntä kommunismin ylistystä, kunhan ehdin seuraavan kerran taas kirjoittaa. Kotona on kesken keittiöremontti, joten se vie aikaa melkolailla. Jääkaapin, muiden keittiökalusteiden ja juoksevan veden puutteessa olen muuten näin kevään tullen huomannut, että kuravesi on vallan mainiota juotavaa. Suosittelen muillekin!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *