Verotus on varkautta, vaikka hyödyn saisi työtön

Ei ole varmasti ensimmäinen eikä viimeinen kerta, kun kirjoitan verotuksesta tai sen rikollisesta luonteesta, mutta jälleen uutisointi sysää minut tähän taisteluun tuulimyllyjä vastaan. Ennen varsinaiseen aiheeseen tarttumista otetaan kuitenkin lyhyt esimerkki.

Teattereita tuetaan tässä maassa monin tavoin, kuten verovaroista ja Veikkaus-varoista. Jälkimmäistä tukimuotoa vastaan minulla ei ole mitään, vaikka Veikkauksen monopolia vastaan onkin. Oletetaan kuitenkin esimerkin vuoksi, että jonkin tietyn teatteriesityksen lippujen hinta on 40 euroa, josta kunnan veronmaksajat maksavat puolet, jolloin teatterissa kävijälle jää maksettavaa 20 euroa.

Kunnan veronmaksajat siis tukevat jokaista teatterissa kävijää 20 eurolla, siis 0,001 eurolla per kuvitteellisen kunnan tasan 20000 veronmaksajaa. Jos teatterin asiakas haluaisi samanlaisen edun ilman kunnan väliintuloa, hänen olisi henkilökohtaisesti pakotettava jokainen veronmaksaja antamaan hänelle tuo 0,001 euroa. (”Käytännöllisyyden” vuoksi hän saattaisi vaatia sentin 2000 rikkaimmalta veronmaksajalta.)

On selvää, että pienenkin summan ryöstäminen muilta ihmisiltä on rikos. Tässä tapauksessa teatterin ystävät ovat vain ulkoistaneet rikoksen kunnalle. Kunnat ja valtiot tietysti mielellään käyttävät tätä ryöstömandaattia yhteen jos toiseenkin vastaavaan asiaan, kuten terveydenhuoltoon, perusopetukseen, teihin ja katuihin.

Yksi tällaisen rikollisen hyödyn kohde ovat tulonsiirrot työttömille. Verovaroista maksetaan peruspäivärahaa ja työttömiin kohdistuvia palveluita. Lisäksi kaikki työtätekevät ja työnantajat pakotetaan maksamaan työttömyysvakuutusmaksua, joka on korvamerkitty tasavero (paitsi työnantajien osalta kaksiportainen). Vaikka suurin osa maksusta onkin piilotettu kansalaisilta työnantajan puolelle, kohdistuu sen rasite työntekijän palkkaan yhtälailla kuin tämän omakin osuus.

Vaikka varsinaisia valtionveroja ei korotetakaan ennen seuraavia eduskuntavaaleja vaalitappion pelossa, työttömyysvakuutusmaksu on nousemassa ensi vuonna ja varmaankin myös seuraavana. Työttömyysvakuutusrahaston toimitusjohtaja toivoo, ettei työntekijöiden maksua jouduta korottamaan yli 1,5 prosentin, kun ensi vuonna se on nousemassa 0,9 prosenttiin nykyisestä 0,2 prosentista.

Sen lisäksi, että työllisiltä varastetaan ensi vuonna hieman enemmän palkasta tulonsiirtoihin ansiosidonnaista saaville työttömille, työllistämisestä tulee korotuksista johtuen ensi vuonna hieman kalliimpaa, yrityksestä riippuen muutaman prosentin kymmenyksen tai enemmän. Se ei ole paljon sinänsä, mutta jos yrityksellä on muutenkin tiukkaa, niin se tarkoittaa, että jostain muusta on nipistettävä. Pahimmillaan se näkyy työttömyydessä itsessään.

Muuten, muistakaahan kuulua työttömyyskassaan. Muuten jää mahdollisten potkujen tullessa hyöty saamatta työttömyysvakuutusmaksuista, joita on siihen asti uskollisesti maksanut. Tämä se onkin kunnon ryöstöhuijaus, kun ryöstösaalista pääsee jakamaan vain maksamalla vapaaehtoisesti lisää.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *