Sääntelyn hinta

Tässäkin blogissa on usein puhuttu sääntelystä; lähinnä minä olen sitä vastustanut joidenkin kommentoijien tuella, toisten kommentoijien puolustaessa voimakkaasti sääntelyä. Sääntelyn kannattajien voisi ajatella olevan puoliksi sokeita, sillä he näkevät vain sääntelyn suorat vaikutukset, kuten esimerkiksi sen, että yritysten kirjanpito täyttää tietyt kriteerit ja sen, että viinaa myydään vain Alkoissa, jne. Sääntelijät eivät kuitenkaan ymmärrä sen päälle, mitä sääntelyllä menetetään, saati sitten mitä se maksaa.

Yleensä puolustan sääntelyn uhrien yksilönvapauksia, esimerkiksi yrittäjän vapautta päättää ihan itse, missä määrin kirjanpidosta on hänelle hyötyä, tai tupakoijan vapautta päättää ihan itse, missä määrin hän haluaa keuhkojaan ja terveyttään tuhota. Lienee hyvä välillä puhua myös niistä kustannuksista, sääntely ei nimittäin ole ilmaista toimintaa.

On tietysti ihan selvää, että sääntelyn tekeminen maksaa. Kansanedustajien, europarlamentaarikkojen ja muiden varsinaisten päättäjien lisäksi sääntelyn taustalla on oikea virkamiesten armeija. Eduskunnan täysistuntojen lisäksi on lukemattomia valiokuntien kokouksia, erilaisten komiteoiden kokouksia, alikomiteoita, aivoriihiä ja ties mitä, puhumattakaan mielivaltaisen suurista henkilötuntimääristä kirjoituspöydän takana suoritettua pähkäilyä ja valmistelua kaikkien osallistujien toimesta.

Toden teolla kustannukset kuitenkin karkaavat käsistä vasta sitten, kun sääntelyä aletaan panna täytäntöön. Yrityksille, yhdistyksille ja yksityishenkilöille muodostuu kustannuksia paitsi siitä, että ne joutuvat selvittämään mikä kaikki sääntely niitä kulloinkin koskee, myös erityisesti siitä, että ne ottavat ko. sääntelyn huomioon kaikessa toiminnassaan.

Yhdysvalloissa erilaisten säännösten määrä on kertakaikkiaan valtava. Sääntelyä koskevan tuoreen CEI-instituutin raportin nimi onkin kuvaavasti Ten Thousand Commandments eli Kymmenentuhatta käskyä. Raportin mukaan Yhdysvalloissa yritykset käyttivät viime vuonna noin 1,172 biljoonaa dollaria sääntelyn huomioimiseen ja siihen mukautumiseen. Siis 1.172.000.000.000,00 dollaria! Vertailun vuoksi voisi todeta, että viime vuonna USA:ssa liittovaltion menot olivat 2,98 biljoonaa dollaria ja arvion mukaan USA:n 2008 bruttokansantuote oli 14,29 biljoonaa dollaria.

Yrityksille sääntelystä koituvat kustannukset tietysti päätyvät kuluttajien maksettaviksi. Vaikka on tietysti niin, että sääntelyn poistaminen kokonaan ei poistaisi kaikkia näitä menoja, koska yritykset luonnollisesti edelleen esimerkiksi testaisivat tuotteensa niin, ettei niistä aiheudu kuluttajille haittaa, niin tällaisista summista puhuttaessa sääntely on valtava piilovero. Viime vuonna tätä piiloveroa maksettiin Yhdysvalloissa siis 39% liittovaltion menojen päälle.

Olisi aika mielenkiintoista kuulla, paljonko sääntely aiheuttaa kustannuksia täällä Suomessa. Todennäköisesti summa ei ole suhteessa niin merkittävä kuin ison rapakon takana, mutta suurista rahoista varmasti puhutaan.

[via Johan Norberg]

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *