Henkilökohtaiset päästökiintiöt

Erilaisten postituslistojen jäsenyys on mukavaa. Nytkin eräältä listalta tuli esimakua lauantaina telkkarista pulpahtavasta Vaunu-ohjelmasta, jossa vieraina ovat europarlamentaarikko Piia-Noora Kauppi ja Greenpeacen ilmastokampanjavastaava Kaisa Kosonen. Viestissä olleen kuvauksen perusteella ohjelmasta on tulossa kertakaikkiaan “maukas.” Poimin viestistä tähän kuitenkin vain yhden kohdan:

Keskustelijat ovat yhtä mieltä siitä että maailma tulee muuttumaan radikaalisti tulevien vuosikymmenten aikana. Suomi on sitoutunut EU:n päästövähennystavoitteisiin, jotka tulevat rajoittamaan ihmisten elämää radikaalisti, ellei ihmeitä tapahdu.

– Vuonna 2050 yksi lomamatka Thaimaaseen kuluttaa yhden ihmisen neljän vuoden päästökiintiöt, Kosonen kiteyttää.

Toisin sanoen, jos vuonna 2050 haluat vanhana pappana tai mummona tehdä jotain niinkin päätöntä kuin käydä Thaimaassa lomalla, niin joko joudut pulittamaan kiintiöistä rahaa varsin avokätisesti tai olemaan päästämättä minkäänlaisia hiilidioksidipäästöjä neljän vuoden ajan! Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että et käy lomalla Thaimaassa etkä tee paljon muutakaan, ellet satu kuulumaan päästökauppabisneksellä rikastuneeseen Vihreään Eliittiin.

Ja milloin nuo henkilökohtaiset päästökiintiöt oikein pystytetään? Ei varmaankaan kerralla vuonna 2050. Jos oletetaan, että kiintiöitä supistetaan tasaisesti alkaen tästä päivästä, niin vuonna 2028, melko ikääntyneenä jo silloinkin siis, joudut käyttämään Thaimaan lomaasi kahden vuoden päästökiintiösi.

Mutta niinkin lähitulevaisuudessa kuin noin kymmenen vuoden päästä, vuoden 2018 paikkeilla, puhuttaisiin jo noin vuoden kiintiöiden palamisesta yhteen lomareissuun. Ja vaikka et sitä lomareissua tekisikään, niin ei se kovin kummoinen kiintiö ole varmasti muutenkaan. Siinä joutuu jo talvella miettimään asunnon lämmittämistä muuten kuin aivan kovimmilla pakkasilla.

Pisteet Kososelle todellisten tavoitteiden julkisesta myöntämisestä. Siitä on kuitenkin ihmisten tasa-arvoisuus kaukana, kun toisilla on varaa jatkaa entistä menoa, kun toiset pakotetaan valtion taholta palelemaan talvella. Paitsi että eiköhän sitäkin varten ole jo suunnitelmat mietittynä.

PS. Tämä sivuaa aika voimakkaasti aiempaa kirjoitustani hiilidioksidipäästöjen vähentämisen merkityksestä.

5 thoughts on “Henkilökohtaiset päästökiintiöt”

  1. Greenpeace ja muut tahothan sanovat, että pysäyttämätön ilmastonmuutos aiheuttaisi miljoonien ihmishenkien menetykset. Onko kukaan laskeskellut tai pohtinut, kuinka suuret ihmishenkien menetykset tulevasta globaalista ilmastototalitarismista seuraa?

  2. Henkka, on sitä ainakin pohdittu, ellei laskettukin. Ilmeisesti ympäristöpiireissä on yleisesti hyväksytty tosiasia, että maapallolle sopiva väkiluku on korkeintaan yksi miljardi ihmistä. Eräs entinen YK:n varapääsihteerikin ja YK:n alaisen Ecosummitien perustaja, Maurice Strong, on lausunut, että “Eikö planeetan ainoa toivo ole teollisten yhteiskuntien tuho? Ja eikö olekin meidän velvollisuutemme saada se aikaiseksi?” Tuokin tarkoittaa aika monta kuollutta.

    Jos lähdetään tuosta miljardista liikkeelle, niin lienee jo aikamoinen ympäristöongelma hävittää reilut viisi miljardia ruumista, kun sen aika koittaa. 😉

    Muuten, jos ruotsin kieli taittuu, niin kannattanee vilkaista Magnus Hagelstamin tuoretta Klimatalarmismen i perspektiv -e-kirjaa. Itselläni tuo on ruotsin lukemisen hitauden vuoksi vielä kesken, mutta mainiolta vaikuttaa.

  3. Ympäristöpiirit ajattelevat väkiluvun vähenevän myös itsestään luonnon alkaessa laittaa kampoihin.
    Tarkoitin kysymykselläni maltillisen valtavirran ajaman ilmastopolitiikan (esim. G8-maat asettivat minimitavoitteekseen CO2-päästöjen puolittamisen vuoteen 2050 mennessä) tiedostamattomia seurauksia. Tuskin joku Matti Vanhanen ajattelee/haluaa maailman väkiluvun putoavan miljardiin.
    Onko mahdollista toteuttaa G8-maiden tavoite ilman kuolonuhreja?

    Vihreiden ilmasto- ja energiaohjelma sanoo näin:

    “Ilmastonsuojelun ei onneksi tarvitse tulla kalliiksi. Hyödyt lämpenemisen rajoittamisesta siedettävälle tasolle ylittävät kustannukset. Jo nykyisellä teknologialla on mahdollista vähentää päästöjä merkittävästi hyvinvoinnin kärsimättä. Teknologian kehittyminen halventaa päästövähennysten kustannuksia entisestään.
    Ilmastonsuojelu myös työllistää ihmisiä, synnyttää yrityksiä, parantaa terveyttä ja tukee aluekehitystä.”

    Jyrki Katainen: “Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää talouskasvun ja päästöjen kasvun välisen siteen maailmanlaajuista katkaisemista. — Energiansäästö ja kestävä kulutus ovat yhteistä hyvää.”

    Valtavirtapoliitikot saavat kaiken kuulostamaan niin helpolta ja kivuttomalta. Eikö tästä kaikesta muka seuraa mitään pahaa?

  4. Henkka, noita kysymyksiä ihmettelen itsekin. Tosin valtavirtapoliitikoille asiassa taitaa olla kyse enemmän retoriikasta ja vihreiden ajatusten myötäilystä siinä uskossa, että muuten menee ääniä.

    Se on siinä mielessä “järkevää” politiikkaa, että se ehkäisee kaikkein radikaalimpien ympäristöaktiivien valtaanpääsyä, mutta toisaalta se on sama kuin antaisi paholaiselle pikkusormen – koko käsi on seuraavana, eikä se siihen jää.

    Ja vaikka sellainen politiikka ei ihmishenkiä suoranaisesti maksaisikaan, feel-good-do-nothing -säännöstelyt kuitenkin tulevat kalliiksi veronmaksajille ja kuluttajille, siis meille tavallisille ihmisille. Tosin viimeistään siinä vaiheessa, kun energia alkaa maksaa niin paljon, että kaikilla ei ole varaa riittävään lämmitykseen, myös täällä aletaan kuolla kylmyyteen. Siitä on vaan hankala saada vanhasten ja kataisten päitä vadille.

  5. sähkölle dieselvero metaanille kans lehmän metaanit kuuluu suomessa höyryttää taivaalle mikä lie ey kiintiö

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *