Mauri, voi Mauri!

Kauppa- ja teollisuusministerimme Mauri Pekkarinen on näköjään päättänyt kunnostautua ympäristöasioissa. Viimeksi hän vouhotti windfall-voitoista, nyt hän melko kunnianhimoisesti esittää, että Suomen tulisi luopua hiilestä ja öljystä sähkön- ja lämmöntuotannossa vuosiin 2020-2030 mennessä. Mistähän moinen nyt, sillä seuraaviin vaaleihinhan on vielä aikaa… Ettei vain olisi tosissaan.

Mietitäänpä mitä tarkoittaisi näistä fossiilisista polttoaineista kokonaan luopuminen.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2004 Suomen kokonaisenergiankulutuksesta n. 40% tuotettiin öljyllä (~25%) ja hiilellä (~15%). Kolme muuta suurta energianlähdettä olivat puupolttoaineet (~21%), ydinenergia (~16%) ja maakaasu (~11%). Yhteensä näillä mainituilla lähteillä tuotettiin lähes 90% Suomen kokonaiskulutuksesta.

Koska ihanne-energianlähteissä – tuulessa ja auringossa – ei ole odotettavissa valtavia teknologisia ja taloudellisia harppauksia seuraavien parin vuosikymmenen aikana, olisi öljy ja hiili korvattava pääosin mainituilla kolmella energianlähteellä. (Tuulivoima on “mielenkiintoisesti” tilastoitu yhteen vesivoiman kanssa, joten siitä ei pikaisesti saa luotettavaa osuustietoa. Yhdessä nämä olivat kuitenkin alle 4% kokonaiskulutuksesta, enkä usko, että tuulivoimaa tuosta olisi kovin suuri määrä.)

Maakaasun ja puupolttoaineiden polttaminen tuottaa hiilidioksidipäästöjä, joten niidenkään varaan ei voi laskea, koska öljystä ja hiilestä oltaisiin luopumassa nimenomaan CO2-päästöjen vuoksi. (Lisäksi maakaasun lisääminen lisää riippuvuutta itänaapurista.)

Jäljelle jää siis ydinenergia. Jos neljällä reaktorilla saatiin 16% kokonaiskulutuksesta, tarvitaan 40% menetyksen paikkaamiseen kokonaista yhdeksän uutta ydinreaktoria, siis nykyisen viidennen rakenteilla olevan lisäksi! (No, viides on aiempia neljää tehokkaampi, joten yhdeksän lienee yläkanttiin. Viidestä seitsemään reaktoria riittänee.) Plus sitten kulutuksen kasvu ja vanhojen reaktoreiden poistuminen käytöstä. Ja tämä edellyttää, että koko autokanta saadaan vaihdettua sähköllä kulkeviin.

Vaihtoehtoisesti voimme leikata kokonaiskulutustamme 40%. Se tarkoittaa 2/5 nykyistä vähemmän tv:n katselua, valojen polttamista, ruoan valmistusta ja säilytystä, lämmintä, juoksevaa vettä, jne. Tietenkin hiilidioksidin määrä ilmakehässä lisääntyy yhä, koska poltamme edelleen mm. puuta, maakaasua ja turvetta. Seuraavaksi vaadittaisiinkin niistä luopumista.

…Ellei vuosina 2020-2030 olisikin sattumalta sopivasti nykyistä viileämpää, mihin jotkin ennusteet viittaavat, hiilidioksidipäästöistä riippumatta. Melko kätevää (Pekkarisen kannalta), paitsi että sitten sitä energiaa tarvittaisiin lisää kylmentyneiden talvien ja öiden vuoksi.

5 thoughts on “Mauri, voi Mauri!”

  1. Eikö puun puun polttaminen ole hiilidioksidineutraalia toimintaa?

    Kun metsien uusiutumisesta huolehditaan, puun polttamisesta vapautuva hiilidioksidi sitoutuu metsän kasvuun uudelleen.

  2. Jyrki, periaatteessa kyllä. Tästähän keskusteltiin jo aiemminkin suolistokaasujen yhteydessä. Tietenkin polttamalla puu hiilidioksidi vapautuu ilmakehään nopeammin kuin antamalla puun kuolla metsään ja maatua, tosin polttamalla säästytään maatumisen metaanipäästöiltä. Näin ollen ilmakehän CO2-pitoisuus kasvaa hetkellisesti korkeammaksi kuin luonnollisessa kierrossa, ja jos hiilidioksidi on niin vaarallista kuin väitetään, niin varmaan hetkelliset (hetket tässä ovat useita vuosia) nousut ovat myös haitallisia, vai kuinka?

    Sitä paitsi tietyt ympäristötahot ovat varoitelleet ns. hiilinielujen kasvattamista (eli metsien laajentamista) täällä pohjoisilla leveysasteilla, koska lumi heijastaa niin hyvin auringonvaloa ja -lämpöä pois, jolloin metsien pinta-alan laajenemisella voisi olla ilmastonmuutosta nopeuttava vaikutus. (Tämä on ihan todellinen väite, voin kaivaa linkin tarvittaessa.) Tästä voitaneen päätellä, että jos Suomessa poltetaan puuta, niin metsää pitäisi korvauksena siitä kasvattaa lisää johonkin etelämmäksi. Keski- ja etelä-eurooppalaiset kyllä varmaan mielellään ottaisivat vastaan suomalaista (verorahoin tuettua?) metsänkasvatusrahaa, olen siitä varma.

  3. Varmaan tuo puun polttamisesta aiheutuva hiilidioksidin “hetkellinen korkeampi taso” voi olla haitallinen jos sillä tarkoitetaan huomattavan suuren määrän polttamista kerralla.

    En kuitenkaan lähtisi ei-asiantuntijana arvioimaan mitä luokkaa tuollaisen kerralla poltettavan määrän pitäisi olla. Otetaan lisäksi huomioon, että puun hyödyntämisessä vuotuinen kasvu on toistaiseksi suurempaa kuin puun käyttö, ainakin Suomessa.

    Vähän tuntuu siltä, että puun polton niputtaminen fossiilisten polttoaineiden käytön kanssa samaan kastiin hiilidioksipäästöjen kannalta on joko tietämättömyyttä tai provoilua. Voin toki olla väärässäkin 🙂

  4. Jyrki. Koivu elää helposti satakunta vuotta, kuusi 250-400 vuotta, ja mänty jopa 250-800 vuotta. Näin kauan siis kestää, että luonnollisessa kierrossa puu kuolee ja maatuessaan vapauttaa hiilidioksidia. Tuona aikana ehditään kasvattaa määrämittaan ja polttaa aika monta puuta samassa sijainnissa. Ja ymmärtänet varmaan, että kestää “tovin,” ennenkuin se poltetun puun tilalle istutettu pieni taimi ehtii imeä ja käyttää poltosta syntyneen hiilidioksidimäärän. Tällöin voitaneen todeta, että tarkoittamasi “huomattavan suuri määrä” täyttynee, jos puuta poltetaan kansallisessa kokonaisenergiankulutuksessa näkyvä merkittävä osuus.

    Ja jos pitää paikkansa, että puun käyttö yli tuplaantuu vuosittain, kuten sanot, niin äkkiäkös niihin huomattavan suuriin määriin päästään. Vai tarkoititko kenties, että toistaiseksi kasvaa enemmän puumassaa kuin mitä ehditään käyttää?

    En tietenkään itsekään ole mikään pitkälle koulutettu asiantuntija tässä, joten voin olla väärässäkin, mutta pikaisesti päästä heitetty matematiikka kyllä viittaa esittämääni suuntaan. Joku asiantuntevampi voinee korjata/täydentää.

  5. Tähdennetään nyt vielä, että takertuminen puupolttoaineisiin ei mielestäni aivan osu alkuperäisen kirjoitukseni keskeiseen pointtiin. Mutta mitä siihen tulee, lienee selvää, että jos tavoite on pysäyttää CO2-pitoisuuden kasvu ilmakehässä ja lopulta palauttaa se “luonnolliselle tasolleen,” mikä se sitten ympäristöaktiivien mielestä sattuukin olemaan, niin edes tilapäinen lisäys ei voi tulla kyseeseen lopullisena ratkaisuna.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *