Suolistokaasut ja ilmastonmuutos

Keskisuomalainen on viime aikoina kunnostautunut ilmastonmuutoksen käsittelyssä, ainakin juttujen määrällä mitattuna, jopa siinä määrin että joitakin ihmisiä asia on alkanut jo ärsyttää. Tänäänkin ilmastonmuutosjuttu lehdessä on, vaikkakin tällä kertaa se on suora STT:n uutinen. Siinä puututaan asiaan, josta minä blogasin jo joulukuun ensimmäinen päivä vuonna 2005. Ja ei niin yllättäen, uudemman uutisen tutkijoiden ratkaisu on huonompi kuin toisten tutkijoiden jo toista vuotta sitten esittämä.

Ero on tietenkin siinä, että uudemman uutisen takana on YK:n alaiset tutkijat. Koska he ovat havainneet karjan pierujen aiheuttavan ilmastonmuutosta, he suosittavat vähentämään lihan syöntiä tai ryhtymään kasvissyöjiksi. Tyypillistä punavihreää retoriikkaa: maailmassa on virhe, joten ihmisten on muutettava käyttäytymistään.

Joulukuussa 2005 kirjoitin (englanniksi) itsenäisten brittitutkijoiden tekemästä samasta havainnosta, että pieruissa oleva metaani on 21 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi, ja että karjatalous tuottaa 14% maailman metaanipäästöistä. Heidän ratkaisunsa oli kuitenkin innovatiivisempi, sillä he olivat kehittäneet tekniikan, jolla karjan metaanintuottoa saadaan vähennettyä huikeat 70%! Lisäksi eläinten ruokinnan tehokkuus paranee 10% eli rehua tarvitaan sen verran vähemmän.

Karjatalouden metaanipäästöjen lisäämään ilmastonmuutokseen on siis esitetty kaksi ratkaisua. Punavihreä ihmisten käyttäytymisen muuttaminen ja markkinatalouslähtöinen uusi teknologia. Kumman sinä valitset?

Seuraavaksi YK:n tutkijat varmaankin ehdottavat, että ihmisten tulisi vähentää pieremistä. Metaania sieltäkin tulee. Ja maailma pelastuu!

8 thoughts on “Suolistokaasut ja ilmastonmuutos”

  1. “Karjatalouden metaanipäästöjen lisäämään ilmastonmuutokseen on siis esitetty kaksi ratkaisua. Punavihreä ihmisten käyttäytymisen muuttaminen ja markkinatalouslähtöinen uusi teknologia. Kumman sinä valitset?”

    Molemmat?

  2. Totta, jokainen voi vapaaehtoisesti muuttaa omaa käyttäytymistäänkin. Tietysti käyttäytymiseen voi myös antaa suosituksia, mutta ihmisten käyttäytymistä ei tällaisten asioiden osalta tule alkaa säätelemään.

  3. Karjan lanta olisi mahdollista mädättää metaaniksi, joka sopii erinomaisesti esimerkiksi liikennepolttoaineeksi.
    Muutamien kymmenien karjatilojen osuuskuntia vaan pystyyn ympäri Suomea. Samoilla biokaasureaktoreilla voisi käsitellä muutkin biojätteet ja vaikka viljellä vihermassaa mädätettäväksi.

  4. Pekka, totta. Metaanin polttamisen seurauksena kyllä muodostuu hiilidioksidia, mutta tämä lienee vain suotavaa, koska metaani on haitallisempi kaasu kuin hiilidioksidi. Tämäkin on tekninen ja markkinalähtöinen ratkaisu ongelmaan, johon YK:n tutkijat osaavat esittää ainoastaan ihmisten käyttäytymisen muuttamista.

  5. Biopohjaisen metaanin polttaminen on ilmastoneutraalia, koska sen hiili on sidottu hyvin lyhyessä kierrossa ilmakehästä.
    Maakaasun metaani on sitten eri asia, koska sen hiili on fossiilista

  6. Tämähän on sellainen asia, ettei tästä oikein pysty keskustelemaan. Vakavanaama muuttuu voimakkaaseen hymyyn ja naurun purskahdukseen hyvinkin nopeasti.

    Nyt pohdittiin vain karjan vaikutusta, mutta kuinka suuri merkitys on tämän hetkisellä tolkuttomalla väestönkasvulla?

  7. Pekka Raukko. Ilmakehä ei tiedä, mistä siihen tuleva hiilidioksidi on peräisin. Ilmastonmuutoksen kannalta on ihan sama, tuleeko gramma hiilidioksidia kivihiilen vai bioperäisen metaanin polttamisesta.

  8. Antti Vesala.
    Ilmakehän “tietoisuudesta” olemme samaa mieltä, mutta hiilen alkuperän merkityksestä emme.

    Elonkehässä kiertää tietty määrä hiiltä, josta osa on lyhytkestoisesti sitoutuneena eliöihin tai niiden jäänteisiin ja osa on ilmakehässä hiilidioksidina.
    Kun polttamalla vapautetaan ilmakehään tätä lyhytkiertoista, eli biologista alkuperää olevaa hiiltä, vapautuu pääsääntöisesti paikka, johon ilmakehästä voi sitoutua vastaava määrä hiiltä.
    Kun vapautuva hiili on fossiilista alkuperää, ei vapaudu mitään sitoutumispaikkaa, vaan elonkehässä kiertävän hiilen kokonaismäärä kasvaa. Osa siitä tosin voi sitoutua lisääntyvänä kasvuna kasvillisuuteen, mutta osa lisää ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *